News

    Vinland Film Company                         



  Video Clip
 

 
Verkkokauppa - Vinland Film Company Oy
 
 
 


Blogi  

 

 
 
Blogilista:
Star Warsia ja Salkkareita - 2016-01-09
Linssin takaa katsottuna videotuotannoista - 2015-07-01
Fantasia- ja scifi-vuosi 2015 - 2015-01-09
Don't Speak -musiikkivideon rakkaustarina - 2014-01-24
Taiteilijanrenttujen työllisyys kasvussa - 2013-10-27
Ylioppilasjuhlan DVD-taltiointi - 2013-05-28
DVD:n kuvanlaatu Full-HD -televisiossa - 2013-05-09
 
 
 
Star Warsia ja Salkkareita

9.tammikuuta 2016

Onko elämää uuden Star Wars -elokuvan jälkeen? Kyllä, hyvää settiä luvassa tänäkin vuonna. Scifi- ja fantasiavuosi 2016 tuo mukanaan jälleen uutta ja vanhaa. Etenkin varttuneemman scifi-väen odotus palkitaan ja vuoden 2015 Star Warsin paluun jälkeen renessanssi saa jatkoa paitsi uudella Star Wars -elokuvalla, myös mm. Salkkarien (Salaiset kansiot) ja Independence Day:n paluulla. Tässä muutama tärppiä:

Salaiset kansiot:
https://www.youtube.com/watch?v=_1SmJUBT5q0
Noin vuosikymmenen ajan (1993-2002) televisiossa pyörinyt Salaiset kansiot alkoi loppua kohti menettää fanejaan osittain päähenkilökaartissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Nyt X-Files palaa kuuden jakson mittaisella tuotantokaudella televisioon päähenkilöinä edelleen Fox Mulder (David Duchovny) ja Dana Scully (Gillian Anderson). Trailerista päätellen sarja ei ole väljähtänyt pitkän tauon aikana ja Scully ja Mulder vaikuttavat olevan jopa enemmän liekissä kuin sarjan jälkeen tehdyissä X-Files -elokuvissa.

Independence Day: Resurgence
https://www.youtube.com/watch?v=LbduDRH2m2M
20 vuotta sitten Independence Day -elokuva Helsingin suurimmassa elokuvateatterissa mukavalla ystäväporukalla jäi mieleeni kenties elämäni voimakkaimpana elokuvateatterikokemuksena. Edellisestä elokuvateatterikäynnistä oli ollut aikaa silloin pitkälti ja Roland Emmerichin Independence Day loi valkokankaalle aidon selviytymistaistelun tunnun ylivoimaista ulkoavaruudesta saapunutta kylmäveristä vihollista vastaan. Nyt Independence Day palaa kaikkien riemuksi ja yllätykseksi valkokankaalle mukanaan alkuperäisen elokuvan näyttelijöitä. Edellisen tarinan tapahtumista on vierähtänyt aikaa kuten tosielämässäkin ja taistelu ihmiskunnan tulevaisuudesta käydään jälleen uudelleen.

Defiance season 3:
https://www.youtube.com/watch?v=CN9a92GjOAo
Harmi ettei Defiancea näytetä Suomen televisiossa, mutta vuonna 2015 valmistunut season 3 on saatavilla blu-ray:na ja dvd:nä. Defiancessa on mukana Battlestar Galactican tekijöitä ja sarjassa on onnistuttu luomaan kiehtova maailma mielenkiintoisine henkilöhahmoineen ja taustoineen. Ikävä uutinen on, että Defiancen 3.tuotantokausi jäi viimeiseksi. Show:n tuottaja Kevin Murphy olisi halunnut tehdä viimeiseksi tuotantokaudeksi neljännen tuotantokauden, jossa oltaisiin palattu takaisin avaruuteen, mutta Syfy-kanava ei näyttänyt neljännelle kaudelle enää vihreää valoa.

Captain America: Civil War:
https://www.youtube.com/watch?v=FkTybqcX-Yo
En ole Captain America -faneja enkä ole nähnyt yhtään Captain America-elokuvaa ja koko Captain America -hahmon tuominen nykyvalkokankaalle kuulostaa kuin uuden ja hintavan helsinkiläisen valkoseinäisen kaupunkikerrostalon sisustamiselta 1950-luvun perushuonekaluilla. Mutta Captain America hahmo on tullut tutuksi Avengers-elokuvista ja kun tässäkin ovat mukana sekä Ironman Tony Stark (Robert Downey Jr.), että Black Widow (Scarlett Johansson), niin täytyyhän leffa katsoa ja olla nirsoilematta vähemmän lempparihahmon saamasta kangasajasta. +Henry Jackmanin soundtrack nostelee katsojia varmasti ylempiin sfääreihin.

X-Men: Apocalypse:
https://www.youtube.com/watch?v=COvnHv42T-A
X-Men -elokuvien maailma saa jälleen jatkoa freshillä elokuvalla. Mukana Game of Thronesista tuttu Sophie Turner (Sansa Stark Game of Thronesissa), joka näyttää istuvan X-Menin maailmaan ja Jennifer Lawrencen rinnalle kuin kynttilä täytekakun päälle lisäsäihkettä tuoden. Sophie Turneria saamme varmasti nähdä lähivuosina lisää isolla screenillä, mutta näin ei välttämättä käy kaikille sarjasta tutuksi tulleille. Emilia Clarken (Daenerys Targaryen) roolisuoritus oli hieman latteaksi jäänyt pettymys viime vuoden Terminator -elokuvassa niin loistava kuin Clarke Khaleesin roolissa onkin.
Aika näyttää kuinka kauan viime vuosina box officessa hyvin pärjänneet supersankarielokuvat pitävät nykyisen asemansa valkokankailla. Elokuvaohjaaja Steven Spielberg ennusti jo supersankarielokuvien aikakauden päättyvän jonain päivänä - ei vielä, mutta tulevaisuudessa. Miksi supersankarielokuvat sitten ovat nousseet viime vuosina niin suureen suosioon? Varmasti osaksi siksi, että elokuvat tarinoineen ja henkilöhahmoineen ovat hyvin tehtyjä ja niillä on taustoja ja historiaa sekä elokuvahistoriassa, että sarjakuvamaailmassa. Mutta varmasti osavaikuttimena supersankarielokuvien suosion nousuun pian länsimaiden talousromahduksen tapahduttua olivat haasteet, joihin länsimaissa - sekä Yhdysvalloissa, että Euroopassa monet arjen sankarit ovat saaneet vastata: selviytyä voittajina huonompien aikojen lävitse ja löytää itsestään ja kehittää itsessään uusia ja vahvempia ominaisuuksia yksilöiden kilpailussa työmarkkinoilla, opiskelu- ja yritysmaailmassa. Supersankarielokuvien aika jatkuu vielä joitakin vuosia.

Rogue One: A Star Wars Story
http://www.imdb.com/title/tt3748528/?ref_=fn_al_tt_6
Star Wars: The Force Awakens ei pettänyt fanien odotuksia ja räjäytti box office -ennätykset rikki mm. avausviikonlopun ennätyksellä ja noussee box officessa maailman tuottoisammaksi elokuvaksi. Elokuva oli jatkoa, seitsemäs episodi alkuperäiseen Star Wars -tarinaan ja toi mukanaan vanhoja tuttuja hahmoja ja näyttelijöitä valkokankaalle. Loistavan näyttelijänuran tehnyt Harrison Ford herätti jälleen eloon Han Solon roolihahmon ja muita tuttuja olivat Luke Skywalker (Mark Hamill) ja Leia (Carrie Fisher) sekä droidit C-3PO ja R2-D2 sekä Chewbacca. Kaikkien näyttelijöiden ura ei ole viimeisten reilun kolmen vuosikymmenen aikana ollut yhtä hohdokasta kuin Fordilla, mikä näkyi energian puutteena joillakin hahmoilla. Oma kysymyksensä olivat J.J. Abramsin ohjaaman elokuvan uudet pahikset, jotka olivat hologrammikuvana nähtyä pääpahista lukuunottamatta nuoria ja latteita henkilöhahmoja. Tähän kysymysalueeseen saanemme lisää vastauksia episodeissa 8 (2017) ja 9 (2019). Ilmeisesti First Orderin johtajahahmot ovat nuorempia, jotka saatiin manipuloitua vallankumoukseen helpommin.
Rogue One: A Star Wars Story sen sijaan on irrallinen Star Wars -tarina, joka sijoittuu aikaan ennen episodia 4. Elokuva kertoo kapinallisten tehtävästä Deathstarin piirustusten varastamiseksi. Rogue One: A Star Wars Storya voisi luonnehtia uuden sukupolven Star Wars -elokuvaksi, kun mukana ei ole alkuperäisen trilogian näyttelijäkaartia.

- Tapani Viikkilä


 
 

Linssin takaa katsottuna videotuotannoista

1.heinäkuuta 2015

Viime viikkoina olen katsellut internetistä testivideoita ja arvosteluja sekä lukenut aiheesta koskien erilaisia elokuvakameroita, erityisesti Blackmagic-elokuvakameraa koskevia testejä. Joskus päivitän video- ja elokuvakameratietämystäni ostamalla American Cinematographer -lehden. Niin tälläkin kertaa. American Cinematographer -lehti on suunnattu erityisesti elokuvaamisen ammattilaisille ja sisältää mielenkiintoisia artikkeleita elokuvaamisesta ja uudesta teknologiasta. American Cinematographerin sivuilla olevilla mainoksilla on myös lukuarvoa. Lehdessä mainostetaan elokuvakameroita ammattielokuvaajille. Lehdestä bongasin pari kuvaa elokuvakoulun ajan opiskelijakaveristakin. Lehdessä oli mainos Blackmagicin Blackmagic URSA 4K -elokuvakamerasta, joka on edullisempi vaihtoehto jopa parin sadan tuhannen euron Arri -elokuvakamerakokoonpanoon. Blackmagic tekee arvioni mukaan vasta tuloaan Suomeen ja valmistajan erästä edullisempaa, aika uutta mallia, Blackmagic Production 4K:tä  löytyy ilmeisesti Suomesta jo jokunen. Blackmagicilta löytyy sekä malleja, joihin saa Canonin edullisempia EF-optiikoita, että malleja, joihin saa kalliimpia Arri PL -kiinnityksellä tulevia optiikoita.

Hyvillä elokuvakameroilla voidaan tallentaa videota tarkimmalla mahdollisella pakkaamattomalla raw-muodolla, joka mahdollistaa paremmat lähtökohdat värien määritykselle jälkituotantovaiheessa. Videokuvaan tallentuu dynaamisemmin valoja ja värejä. Hyvä optiikka mahdollistaa syvyysterävyyden käytön elokuvakuvauksessa.

Hyvä elokuvakamera oikein käytettynä ei näytä asioita niinkuin ne oikeasti ovat, vaan mahdollistaa asioiden näyttämisen kauniimpina tai kohdistaen. Elokuvan taikaa siis. Filttereillä ja jälkituotannon värien määrittelyillä voidaan korostaa tai muuntaa kuvan värejä halutun mukaiseksi. Syvyysterävyysominaisuuksilla voidaan tarkentaa videokuva tiettyyn kohteeseen, esimerkiksi näyttelijään, ja jättää etuala ja taka-ala epätarkoiksi.

Katsottuani netistä paljon Blackmagic -kameroiden ja muiden kameroiden testikuvia, aloin juoksulenkillä tarkkailemaan vaistomaisesti ihmissilmien näyttämää 3D-kuvaa. Aitojen silmien 3D-efekti ei ole yhtä voimakasta kuin hyvän kotielokuvateatterin 3D-efekti tai elokuvateatterin 3D-efekti. Pilvisenä päivänä ihmissilmä ei myöskään näytä katsovan 4K-tarkkuudella, vaan pikemminkin Full-HD-kuvaa edullisemman Sigman linssin lävitse. Aurinkoisena, selkeänä päivänä ihmissilmän kuva näyttää olevan 4K-kuvaa ja linssi on parempilaatuinen. Syvyysterävyyttä ei kuitenkaan ole käytössä. Ihmisen katse kohdistuu johonkin ja se kohde näkyy aina terävänä. Elokuvakameran tarkentaminen tiettyyn kohteeseen toimiikin katsojan katseen ohjaamisena kyseiseen kohtaan, asiaan tai henkilöön. Ihmissilmän näkemä kuva on yleensä hyvällä kuvanvakaajalla tuotettua - ihminen on orgaaninen olento, jonka silmäkamerat joustavat kehon mukana liikkeissä. Tärinää ihmissilmän luomassa kuvassa saattaa ilmetä esimerkiksi soratiellä ajaessa. Ilman kuvanvakaajaa kuvatessa videokamera saattaa sen sijaan usein tuottaa epäaidon näköistä tärisevää tai heilahtelevaa kuvaa, joka näyttää ihmissilmään yleensä epäaidolta.

Vinland Film Company Oy:llä on käytössään tuotannoissaan kahdeksan omaa videokameraa, joiden lisäksi yhtiö välillä myös vuokraa videokameroita. Parhaat optiset ominaisuudet löytyvät Panasonicin DV25-videokuvaa kuvaavasta Fujinonin optiikalla varustetusta videokamerasta, jota käytetään nykyisin DVD-taltioinneissa ja internet-videoissa. Vinland Film Companyn  omat Full-HD-kuvaa tuottavat videokamerat eivät tarjoa yhtä hyviä optisia syvyysterävyys-ominaisuuksia, mutta ovat hyviä esimerkiksi livetilaisuuksien, kuten ylioppilasjuhlien videotaltioimisessa. Viisi kameroista on pienempiä ZoomQ4-videokameroita, jotka toimivat käytössä yleensä kakkos- tai kolmoskameroina taltioiden laajaa Full-HD-videokuvaa blu-ray-tasolla ja äänittäen ääntä jopa 96kHz-laadulla. Lyhyemmissä tuotannoissa, kuten mainoselokuvatuotannoissa Vinland Film Company tällä hetkellä tarvittaessa vuokraa optisilta ominaisuuksiltaan paremman Full-HD-kuvaa kuvaavan kameran. Kun laadukkaamman elokuvakameran tarve kasvaa, saattaa Vinland Film Company hankkia myös oman elokuvakameran, esimerkiksi jonkin Blackmagicin kameroista. Tarkkaa videokuvaa, kuten raw-laatua kuvaavat kamerat eivät ole parhaimmillaan pitkien tilaisuuksien kuten yritysten tapahtumien, ylioppilasjuhlien ja häiden videoimisessa johtuen videon käyttämästä valtavasta datamäärästä. Suurissa tapahtumissa jää myös vähemmän hyödynnettävää syvyysterävyysominaisuudelle, kun koko videonäkymä halutaan yleensä pitää terävänä - tai joudutaan pitämään käytännön syistä terävänä. Ihmissilmä ei toisaalta näe kovin paljoa eroa, kun Full-HD-kuvaa katsotaan televisiosta raw-laatuisena tai pakattuna. Vinland Film Company käyttää videotuotantoihin ja tuotantojen budjetteihin kulloinkin parhaiten sopivia videokameroita - pyritään sitten visuaalisesti näyttävään tuotantoon tai tilaisuuden dokumentoivasti kuvaavaan videotaltioon.

Visuaalisesti näyttävä elokuva nousee aikamme videokuvamassasta esiin ammattitasoisuudellaan. Toisaalta perinteinen tapahtumien videotaltiointikin nousee esiin ammattitasoisuudellaan. Livetapahtumien videotaltioinnissa videokuvaus ei voikaan olla yhtä suunniteltua ja otos otokselta valaistua kuten elokuvatuotannoissa, mutta siitä huolimatta ammattitasoinen kamerasuunnitelma ja tuotannon suunnittelu takaavat ammattitasoisen lopputuloksen. Myös äänen jälkityössä äänen laatua voidaan muokata, vaikka äänitystilanteessa mikrofoneja ei olisi käytössä yhtä paljon tai samalla tavalla sijoitettuina kuin suuremmissa televisiotuotannoissa. Videokuva on toisaalta vuosikymmenten aikana kokenut inflaation. Tämän päivän Valkeakosken Sanomissa osui silmääni uutinen 50 vuoden takaa, jolloin oman itsensä näkeminen liikkuvassa kuvassa ja etenkin valkokankaalla oli vielä harvinaista herkkua. Youtube-videoiden, kännykkävideoiden ja somevideoiden aikakaudella useimmilla on paljon videokuvaa itsestään ja kavereistaan. Itse kuvattu videokuva ei useinkaan yllä ammattilaiselle tasolle. Suosittelemmekin käyttämään ammattivideokuvauspalveluja sekä yksityisen elämän, että organisaatioiden elämän tähtihetkissä. Vinland Film Company kuvaa mm. ylioppilasjuhlia lukioissa, vanhojen tansseja, häitä ja organisaatioiden tilaisuuksia aika ajoin erilaisin budjetein ja kokoonpanoin. Osaamistamme on sekä perinteinen ammattitasoinen videotaltionti, että elokuvamainen visuaalisesti näyttävä tuotanto ja elokuvatuotanto. Ota yhteyttä, niin mietitään sopivaa tuotantoratkaisua: info[at]vinland.fi



- Tapani Viikkilä
 
 
 
Fantasia- ja scifi-vuosi 2015

9.tammikuuta 2015

Vinland Film Companyn scifi-minisarja Space Station Jupiter odottaa vielä tulemistaan, scifi-tuotannon rahoituksen takkuiltua vuosien ajan. Sarjan kuvaukset näyttivät jo todennäköisiltä viimeistään vuonna 2014, mutta kuvausten minimibudjettia ei taloudellisesti haasteellisina aikoina saatukaan järjestymään. Vinland Film Companylla on suunnitelmia hankkeen ympärillä sekä irrallisia muita tuotantosuunnitelmia. Näistä kuitenkin lisää sitten, kun hankkeet etenevät.

Mutta yleisellä tasolla fantasia- ja scifi -vuosi 2015 näyttää niin herkulliselta, että ostan kohta Finnkinon isomman sarjalippupaketin. Tässä muutama tärppiä vuoden 2015 fantasia- ja scifi-sarjoista sekä elokuvista:

Vikings -sarjan 3.tuotantokausi HBO:lla:
https://www.youtube.com/watch?v=PiqWLM3wyeY
Parhaita TV-sarjoja, joita maailma on uuden Battlestar Galactican ja Game of Thronesin jälkeen saanut. Tutustuin Vikings -sarjaan viime vuonna HBO Nordicilla Game of Thronesin 4. tuotantokautta seuratessani. Paljon out of the box -ajattelua. Kristinusko ja pakanauskonto kohtaavat toisensa ajoittain pimeän humoristisella tavalla.

Defiance season 2, tullut jo USA:ssa ulos. Suomessa ainakin DVD:lle tulossa.
https://www.youtube.com/watch?v=pzihfKUU25o
Harmi, ettei tämä näy vielä Suomen televisiokanavilla. Mukana uuden Battlestar Galactican tekijöitä.

Game of Thrones season 5 HBO:lla.
Vuoden odotetuimpia TV-sarjoja.

Leffoja:
Avengers: Age of Ultron
https://www.youtube.com/watch?v=tmeOjFno6Do
Iron Man Tony Stark mukana, Samuel L. Jackson sekä monta muuta turhempaa heppua eri leffoista - antia laajalle fanikunnalle.

Star Wars Episode 7:
https://www.youtube.com/watch?v=OMOVFvcNfvE
Vanhalle Star Wars -fanille tämä voi olla vain pettymys, mutta sellaisenaankin vuoden parhaita tai paras uusi elokuva! Ohjaajana J.J.Abrams ja mukana alkuperäistrilogian näyttelijöitä, joten kunnon leffateatterielämys on taattu!

Jupiter Ascending:
https://www.youtube.com/watch?v=t4ZzMkDLjWI
Matrix -trilogian tekijöiltä.

Mad Max: Fury Road
https://www.youtube.com/watch?v=YWNWi-ZWL3c
Voi olla ettei uusi Mad Max tarjoa juuri muuta parempaa kuin 3D:n alkuperäisiin verrattuna. Charlize Theronin hiuksetkin ovat lyhyet.

Terminator Genisys:
https://www.youtube.com/watch?v=62E4FJTwSuc
Arnold Schwarzenegger tekee taas lujasti töitä Hollywoodissa kuvernaattorin pestin päätyttyä. Emily Clarken blondia peruukkia GOT:sta jäänee kaipaamaan.

Vice
https://www.youtube.com/watch?v=DSJLdi7b4Jo
Bruce Willis scifissä = toimii kuin junan vessa. Siis varmasti hyvä.

The Martian
Ridley Scottin ohjaukset aina hyviä. Tässä varmaan luvassa sekä scifiä, että draamaa.

Lisää vuoden 2015  elokuvia löytyy listattuna:
http://www.imdb.com/search/title?sort=moviemeter,asc&start=1&title_type=feature&year=2015,2015


- Tapani Viikkilä
 
 
Don't Speak -musiikkivideon rakkaustarina

24.tammikuuta 2014

Joitakin vuosia sitten Gwen Stefanin soolouran musiikkivideot ja biisit "Early Winter" ja "4 In The Morning" tulivat tutuiksi minulle. Jokunen aiempi No Doubtin biisi ja musiikkivideo ovat olleet myös tuttuja, mutta lähinnä radiosta on ollut tuttu (ja soi joillakin radiokanavilla edelleen) No Doubtin "Don't Speak" -biisi:
http://www.youtube.com/watch?v=TR3Vdo5etCQ
Don't Speak -kappale julkaistiin singlenä vuonna 1996, mutta musiikkivideo taidettiin kuvata vasta vuonna 1997. Törmäsin tähän Don't Speak -musiikkivideoon sattumalta Youtubessa ja minusta tulikin pikkuhiljaa Gwen Stefani -fanin lisäksi myös No Doubt -fani, aika iltatähtimäinen sellainen, kun ottaa huomioon, että monet bändin hittibiisit ovat siis 5-15 vuoden takaa ja jopa sitäkin vanhempia.

Asioista ja taustastooreista tietämättömänä Don't Speak -musiikkivideo taustatarinoineen saikin aikaan melkoisen elämyksen. Tästä eteenpäin onkin siis tiedossa spoilereita eli katso musavideo muutamaan kertaan ennen lukemista, jos aihe ei ole entuudestaan tuttu.

SPOILER-VAROITUS
Katsoessani musavideo Don't Speakin ensimmäistä kertaa, ajattelin, että se on tyypillinen rakkauslaulu, love song, tosi hyvä sellainen tosin ja musiikkivideona erinomainen. Amerikkalaiseksi biisi on tavallista surullisempi, mitä ei ehkä suomalaiseen melankolisempaan musiikkiin tottuneena huomaa. Videolla on kuitenkin aika paljon sparkkia, kipinää. Ehkä eniten kipinää näyttäisi olevan solisti Gwen Stefanin ja tummempi-ihoisen basisti Tony Kanalin välillä. Arvioitsin myös vinkkelistäni asiaa katsoen, että Gwen olisi "tasokkaampi" naisena kuin bändin aika siiselin tai nörtihkön näköiset naapurinpojat ja ajatukseni oli, että Gwen Stefani tuskin heidän kanssaan päätyi suhteeseen (Stefanihan on naimisissa nykyään muusikon kanssa, enkä tiennyt oliko hän No Doubt -bändistä vai ei).

Sitten luin jostain ja näin Don't Speak -musiikkivideosta dokumentin, jossa selitettiin, että Don't Speak -musiikkivideon taustalla oli ajatus siitä, että miltä No Doubt -bändin hajoaminen tuntuisi heistä itsestään. Biisin sanoituksesta käy ilmi, että he eivät haluaisi siis menettää toisiaan - parhaita ystäviään. Välillä videolla näyttää tosin, että ainoastaan Gwen olisi huolissaan bändin hajoamisesta muiden bändin jäsenten välttäessä katsekontaktia Gweniin. Ajattelin, että no se on aika tavallista, että lauluntekijöiden lauluissa on jotain heidän omasta elämästään ja mietin, että oliko sanoitus tehty sitten tarkoituksella niin, että sen voi ymmärtää myös rakkauslauluna, jollaiseksi suuri yleisö sen varmaan mielsikin.

Mutta viime viikolla paljastui todellinen järkytys minulle! Sitä oli vaikea uskoa todeksi. Gwen Stefani oli seurustellut vuodesta 1988 asti kyseisen basisti Tony Kanalin kanssa! Ja kaiken lisäksi tämä: Tony Kanal jätti Gwen Stefanin eikä toisinpäin! Basisti jättää kauniin solistin/lauluntekijän! Ilmeisesti Kanal tunsi suhteessa klaustrofobisuutta jostain internetin syövereistä löytämäni haastattelun mukaan.
Ja tämän jälkeen, Tony Kanalin jätettyä Gwen Stefanin, Stefani teki Don't Speak biisin vuonna 1995. Biisi alunperin oli siis juuri laulaja Gwen Stefanin ja basisti Tony Kanalin suhteesta. Huh-huh! Se oli sekä biisinä, että musiikkivideona jo melkoista reality TV:n edelläkulkijuutta.
 
1980-luvun lopussa bändissä oli ilmeisesti kirjoittamaton ja sanomaton sääntö, jonka mukaan pojat eivät saaneet seurustella Gwenin kanssa. Gwen ja Tony alkoivat kuitenkin seurustella salaa - aluksi.
Ei ihme, että Don't Speak -musiikkivideossa on jotain hassun näköistä kipinää Gwenin ja basisti Tonyn välillä, kun videota tarkemmin katselee! Sellaista pientä maustetta, joka syntyy katseissa tahattomasti. Musiikkivideon leikkausprosessiin osallistuneilla on varmasti ollut osuutta asiaan lisädraaman synnyttämisessä videolle. Ilmeisesti Tragic Kingdom -albumilla, jolla Don't Speak alunperin julkaistiin vuonna 1995, oli myös muita Stefanin ja Kanalin suhteen päättymistä käsitteleviä biisejä ja suhteen jälkeisiä aikoja käsittelee myös kappale "Cool" vuodelta 2005.
 
Harvoinpa tällaista tarinan ja todellisuuden monisyistä yhdistämistä näkee musiikkivideolla.
 

- Tapani Viikkilä
 
 
Taiteilijanrenttujen työllisyys kasvussa

27.lokakuuta 2013

Viime vuosina työllisyyskehitys ei ole monilla aloilla ollut positiivista ja tulevaisuus näyttää edelleen epävarmalta. Teollisuuden työpaikat ovat olleet laskussa Suomessa pitkään eikä asiaan ole lähiaikoina muutosta tulossa. Voisi ajatella, että taloudellisesti heikompina aikoina kulttuurialakin joutuu kärsimään. Tilastokeskuksen mukaan kulttuurialojen työllisyys onkin heikentynyt vuodesta 2010. Kun kulttuurialat vuonna 2010 työllistivät Suomessa 124.480 henkeä, työllisti ala vuonna 2012 enää 117.860 henkeä. Suhteellisesti kovinta pudotus oli mainonnan alalla, jonka työllisyys laski 12.700:sta 10.400:aan.

Kun katsotaan tilastoja hieman pidemmällä aikavälillä ja rajataan katsonta pelkästään kulttuuriammatteihin, on alan työllisyys kohentunut 15 prosenttia aikavälillä 2005-2012. Vuonna 2012 kulttuuriammateissa työskenteli 83.000 henkeä. Toimittajien työllisyys on samalla aikavälillä laskenut 5 prosenttia, graafisen ja taideteollisen alan suunnittelijoiden työllisyys kasvanut 30 prosenttia ja taideammateissa työskentelevien osuus on parantunut noin 8 prosenttia. Taideammateissa työskenteli vuonna 2012 11.718 henkilöä. Taideammatteihin kuuluvat teatteri- ja elokuvaohjaajat, näyttelijät, tanssitaiteilijat, klassisen musiikin säveltäjät, klovnit, taikurit, akrobaatit, viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ja kuvataiteilijat.

Elokuva- ja videotuotantoyhtiön lisäksi pyöritän myös kausiluontoista ohjelmatoimistoa lähinnä pikkujoulukaudella. Mututuntumani näiltä kahdelta alalta on, että taloudellisesti heikompina aikoina taideammateissa työskentelevillä ei ole keskimääräisesti katsottuna mennyt poikkeuksellisen lujaa eikä töiden ja keikkojen määrä ole lisääntynyt alan työllisyyden kasvusta huolimatta. Pikemminkin monella on mennyt jopa hieman heikommin. Mistä sitten voi johtua kasvu taidealan työllisyydessä?

Maailmaa ja ihmisiä johtavat muunkinlaiset voimat kuin excel-taulukot ja taskulaskin. Katselin tällä viikolla James Cameronin ohjaaman Titanic-elokuvan ensimmäistä kertaa nähtyäni sen elokuvateatterissa vuonna 1998 - tällä kertaa 3D-versiona. Titanicissa konfliktin muodostavat 17-vuotiaasta Rose DeWittistä kisaavat 20-vuotias elämäntapataiteilija Jack Dawson ja 30-vuotias liikemies Caledon Hockley – kumpikin omalla tavallaan. Hockley on ylimielinen, alistava, mutta vauras ja voi elättää yltäkylläisyydessä sekä Rose DeWittin, että hänen leskeksi jääneen äitinsä, Ruth DeWitt Bukaterin. Jack Dawson puolestaan on orvoksi jäänyt piirtävä taiteilija, joka elää elämäänsä päivä kerrallaan seikkailuasenteella, mutta tyhjätaskuna kädestä suuhun. Hockleyn matkatavaroissa on Picasson ja Monetin tauluja, Dawson piirtää grafiikkaa – myyden osan ja osan kansioonsa. Hockleyn taloudellinen näkemys taiteilijoihin kulminoituu hänen kertoessaan Roselle Dawsonin tulevasta kohtalosta Titanicin upotessa viitaten Dawsonin tekemään piirrokseen Rosesta: ”You know, it's a pity I didn't keep that drawing. It'll be worth a lot more by morning.”

Taiteilijan valintoja ja uraa ohjaavat – jos eivät aina, niin usein – intohimo, luovuus ja jopa ehdottomuus. Taiteilijat ovat neroja, joiden työt jäävät elämään ja innoittavat ihmisiä sekä aikakaudellaan, että joskus jälkeenkinpäin. Suuret ja voimakkaat kulttuurit ovat olleet tunnettuja taiteestaan – mm. arkkitehtuurista, kirjallisuudesta, kuvataiteesta, musiikista ja viime vuosisadasta lähtien myös elokuvataiteesta.

Elämässä täytyy tehdä valintoja. Tilastojen valossa näyttää siltä, että useat ovat valinneet taideuran taloudellisesti huonompinakin aikoina. Se kertoo varmasti luovuuden halusta. Taiteilija on usein ainoa, joka uskoo omaan unelmaansa ja jos hän ei siihen usko, hän onkin pian entinen taiteilija.

Taide ei välttämättä ole vastakkainasettelua taloudellisen kannattavuuden kanssa. Tästä ovat tuoreempana esimerkkinä kansainvälisen peliteollisuuden nousu Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, kansainvälisen elokuvateollisuuden nousu Ranskassa sekä elokuvateollisuuden nousu Hollywoodissa viime vuosisadalla. Sen lisäksi, että taide virkistää sivilisaatiota laajemmassa mielessä vaikuttaen myös taloudelliseen toimeliaisuuteen positiivisesti, taide voi myös sellaisenaan tuottaa. Elokuva-alalla on liki mahdotonta rakentaa pitkäkestoista uraa ohjaajana tai tuottajana, mikäli taskulaskimen tai excel-taulukon käyttö ei ole hallussa.

Taide voi myös vaatia pääomia. Kuvataiteilijaksi, graafikoksi tai mobiilipelin suunnittelijaksi voi ryhtyä jo aika pienellä pääomalla, mutta sirkuksen perustamiseen, yksityisen teatterin perustamiseen tai elokuvien ja TV-sarjojen tuottamiseen tarvitaankin jo enemmän pääomia. Elokuva-ala on suurtaidetta, jossa tuotantoja tehdään yleensä ryhmätyönä ja ryhmä voi myös olla suuri. Tuotannon tekeminen kestää yleensä alkuvaiheesta loppuvaiheeseen vuosia ja vaatii sen mukaisesti sekä aikaa, että pääomaa. Saattaa kestää kymmenenkin vuotta, että tuotanto tuottaa taloudellisen tuottonsa. Alan tekee erityisen haasteelliseksi se, että osa tuotannoista menestyy taloudellisesti osa ei. Sijoittajan näkökulmalta sopiva perspektiivi olisikin pikemminkin 20 vuotta kuin 2 vuotta.

Elokuva- ja televisioalalla Suomessa ei ole esimerkkejä kansainvälisistä taloudellisista vientimenestyksistä. Talouden makromittakaavassa Suomi on raskaan vientiteollisuuden maa. Sekä poliitikot, että rahoituslaitokset tukevat raskasta vientiteollisuutta eikä taide- ja kulttuurialalla nähdä taloudellisessa mielessä muuta kuin epämääräisiä rahareikiä kansantaloudelle. Elokuva-alan kansainvälistä vientiä eivät käytännössä myöskään tue Yleisradio eikä Suomen elokuvasäätiö, joiden rahoitus suuntautuu kotimaan markkinoille tähtääviin supisuomalaisiin tuotantoihin, joita ei kulttuurierojen vuoksi saada vietyä maailmalle. Kotimaan markkinoille tähtäävän kannattamattoman elokuvateollisuuden tukeminen on pahimmillaan verrattavissa huumeiden käyttäjän koukuttamiseen huumeisiin. Käyttäjästä tulee lopulta narkomaani, joka vertauksessa on riippuvainen tekemään yhteiskunnallisella tuella kannattamattomia suomettuneita elokuvia. Kansainvälisen elokuva- ja televisioalan konseptit eivät ole Suomessa hallussa.

Toivotaan, että peliteollisuuden hyvät uutiset viime vuosina voivat vaikuttaa uudenlaisen näkökulman löytymiseen myös elokuva- ja televisioalalle sekä kulttuurialalle laajemmin. Jos taide halutaan saada tuottamaan rahaa, sellaista näkökulmaa tarvitaan sekä taiteentekijöille, että sijoittajille.

Vinland Film Company Oy on etsinyt jo viiden vuoden ajan rahoitusta kansainvälisesti toteutettavaan englanninkieliseen Space Station Jupiter -scifisarjaan – eikä vain tähän yhteen sarjaan, vaan yhtiön laajempaan kansainväliseen toimintaan jatkossakin. Tänä aikana olen huomannut, että Suomessa katsotaan elokuva- ja televisioalaa sijoituskohteena kieroon eikä rahoitusta ole juuri löytynyt sen enempää sijoittajilta kuin muiltakaan potentiaalisilta rahoittajatahoilta.

Vinland Film Company Oy on tehnyt tänä vuonna monia kustannusten karsimispäätöksiä säästöjen aikaansaamiseksi, jotta yhtiön luovia hankkeita saataisiin vietyä eteenpäin. Pysyvän toimiston vuokrasopimus irtisanottiin kesällä ja yhtiö on siirtynyt käyttämään satunnaisia projektitoimistoja tarpeen mukaan. Videotuotantojen kuluja tullaan vähentämään jatkossa. Joissakin kuvauksissa videokuvaajien määrää vähennetään ja vuokrakaluston käytön sijaan hankitaan jonkin verran edullista omaa kalustoa kassavirran kannalta sopivalla, edullisella rahoituksella. Matkakuluja on karsittu ja erilaisia hallinto- ja toimistokuluja saksittu. Kaikki tämä luovuuden nimissä - jotta Space Station Jupiter -scifisarja saadaan kuvattua. Lisäksi myös kuvausmaa siirtynee Britanniasta Itä-Eurooppaan tai Baltiaan ja näin muutenkin itse sarjan pienistä tuotantokustannuksista saadaan tehtyä vielä entistäkin pienemmät. Henkilökohtaisella tasolla olen myös itse panostamassa tähän omaan hankkeeseeni taloudellisesti vielä entistäkin enemmän – muuttamalla omaa elämäntapaani taiteilijanrentumpaan suuntaan, tässä yhteydessä termiä käyttäen säästeliäämpään suuntaan. Mitäpä ei elokuvaohjaaja projektinsa eteen tekisi!

Tsemppiä kaikille taiteilijanrentuille - sekä suurtaiteilijoille, että pientaiteilijoille!
 
- Tapani Viikkilä
 
 
Ylioppilasjuhlan DVD-taltiointi

28.toukokuuta 2013

Videoworks Finland kuvaa jälleen tänä keväänä monikamerakuvauksina ylioppilasjuhlia kymmenessä eri lukiossa. Useimmiten kahdella videokameralla kuvatusta tapahtumataltioinnista leikataan kesän aikana DVD katselua helpottavine menuineen. Ylioppilasjuhla-DVD on hintaansa huomattavasti arvokkaampi muisto, jonka merkitys kasvaa iän myötä. Elinkaarensa alkuvaiheessa ylioppilasjuhla-DVD on yleensä tärkeä muisto vanhemmille, kun lapset muuttavat kohta juhlan jälkeen pois kotoa muualle opiskelemaan. Ylioppilasjuhla-DVD on varmasti mieluisin mahdollinen lahja myös isovanhemmille yhdessä valmistujaiskuvan kanssa. Mutta vuosien ja vuosikymmenten vieriessä ammattilaisten kuvaama ylioppilasjuhlan videotaltiointi tulee hyvin tärkeäksi myös vanhalle ylioppilaalle itselleen ja hänen jälkikasvulleen. Se on mahdollisuus palauttaa elävinä mieleen vanhat opiskelutoverit ja -ajat.

Kun opiskelin Britanniassa elokuva-, televisio- ja media-alaa, tilasin BA-tutkinnon valmistumisjuhlan videotaltioinnin VHS-kasetilla. Vuonna 2003 suoritettuani Leedsissä MA-tutkinnon elokuvaohjauksessa, tein samoin. VHS-kaseteilla on pysyvä paikka kirjahyllyssäni. Jossain vaiheessa tarkoitukseni on siirtää videokuva VHS-kasetilta DVD:lle. Ehkä katson silloin samalla VHS:t ja kirjoitan ylös muutaman opiskelijatoverini nimet, jotka ovat päässeet unohtumaan, ja pyydän heidät facebookkiini.

Ylioppilasjuhlien ammattitasoinen videokuvaus on Suomessa varsin harvinaista. Jos sellainen videokuvaus olisi tehty lukiossamme 90-luvulla kirjoittaessani ylioppilaaksi, olisi ylioppilasjuhla-VHS-kasetti varmasti kirjahyllyssäni korkeakoulututkintojen valmistumisjuhlavideoiden vieressä.

Olin saapunut Suomeen ja perustanut media- ja videoalan toiminimiyrityksen, jonka kautta tein videotuotantoja, kuten musiikkivideoita ja esittelyvideoita ja toimittamistyötä sanomalehdissä. Vuonna 2005 kuvasimme ensimmäistä kertaa ylioppilasjuhlan Tampereen yhteiskoulun lukiossa Britannian malliin. Tampere-talossa kuvatun ylioppilasjuhla-videotuotannon rahoitus oli siis riippuvainen lukiolaisten tai heidän vanhempien tekemistä tilauksista. Videolle oli aika hyvin kysyntää. Silloin DVD oli jo yleistymässä, mutta suurin osa tilauksista oli vielä VHS-tilauksia. DVD on nyt lähes täysin syrjäyttänyt VHS:n. Viimeinen VHS-tilaus tehtiin vuonna 2011 ja luultavasti ensi vuonna tuleville ylioppilaille tarjotaan jo Blue-ray-mahdollisuutta, joskin olen visioinut jopa 3D-blue-ray -mahdollisuutta - tosin hyvin rajatusti. 3D-videokuvaus saattaisi olla ehkä mahdollista toteuttaa yhdessä paikassa yhtä aikaa vuonna 2014, mikäli 3D-kameroita olisi käytössämme kaksi.

Videoworks Finland, nykyisin osa Vinland Film Company Oy:tä aloitti laajamittaisen ylioppilasjuhlien videokuvauksen 2010, jolloin ylioppilasjuhlia kuvattiin yhtä aikaa 7 eri lukiossa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Jokaisen lukion juhlatilassa oli ensimmäisenä kuvausvuotena kaksi videokameraa, joita operoivat omat videokuvaajansa. Kuvaajat olivat alan ammattilaisia. Osa videokuvaajista teki päätyökseen enemmän televisiokuvausta, osa työskenteli elokuva- ja dokumenttipuolella ja osa videotuotannoissa. Joukossa oli myös hiljattain valmistuneita tai alan opintojensa loppumetreillä olevia.

Kun ammattilaiset kuvaavat ylioppilasjuhlia, kiinnitämme huomiota moniin seikkoihin eri tavalla kuin yksityiset harrastajavideokuvaajat. Videokameroista toinen kuvaa laajempaa kuvaa, toisen keskittyessä lähikuviin. Kuvauspaikat on käyty katsomassa etukäteen ja monissa lukioissa on kuvattu jo useanakin vuotena. Kamerakulmilla pyritään mahdollisimman hyvin kattamaan tilaisuuden tärkeitä elementtejä, kuten ylioppilaiden sisääntuloa ja ylioppilaiksi julistamista sekä ylioppilastodistusten noutamista. Kameroiden sijoittamisessa pyrimme kunnioittamaan arvokasta juhlaa siten, että videokamerat eivät peittäisi niiden taakse jäävien näkyvyyttä. Videokuvaajamme myöskin noudattavat pukeutumisetikettinä tummaa pukua tai sopivaa kauluspaitaa ja suoria housuja.

Juhlan äänityksessä käytössämme on useita äänilähteitä. Niissä juhlatiloissa, joissa se on mahdollista, yksi äänikanavista on tilan miksauspöydästä tuleva ääni. Lisäksi käytössä on usein oma suuntamikrofoni, joskus langaton mikrofoni puhujapöntössä ja back-uppeina myös videokameroiden omat haulikkomikrofonit, jotka ammattivideokameroissa ovat nekin aika hyviä ja laadukkaita.

Kun ylioppilasjuhlan videokuvaus loppuhumuineen tai marssin sankarihaudalle kera on kuvattu, alkaa työn mittavampi vaihe. Ylioppilasjuhlavideot leikataan Vinland Film Company Oy:n omissa leikkausyksiköissä tuotanto- ja jälkituotantotoimistollamme Helsingin Konalassa. Leikkausohjelmistona käytetään tällä hetkellä pääsääntöisesti Final Cut Pro X:ää, sekä joissakin tuotannoissa Final Cut Express 2.0 -ohjelmistoa. Video- ja äänileikkauksen jälkeen valmistetaan DVD-menu valikoineen ja esikatselu-videokuvineen. Monistus näissä melko pienissä määrissä hoidetaan myöskin jälkituotantotoimistolla. Joitakin etuja saavutetaan siinä, että ylioppilasjuhlia kuvataan useissa lukioissa yhtä aikaa. Mm. DVD-kansilehdet on teetetty kirjapainossa ja niihin tulostetaan erikseen lukion nimi ja juhlan päivämäärä. Kirjapainokannet näyttävät paremmilta kuin mustesuihkulla tai laserilla tulostetut DVD-kannet. Ylioppilasjuhla-videoita leikataan koko kesän ja viimeiset ylioppilasjuhla-DVD:t valmistuvat usein vasta syyskuussa.

Yhden ylioppilasjuhlan video- ja äänileikkaus muine jälkitöineen sekä DVD-menujen valmistaminen vie aikaa jopa 40-80 ammattityötuntia. Tällaisen yksittäisen videon tuottaminen tulisi loppukäyttäjälle aika kalliiksi. Yksittäisiä videoita toki tuotetaan mm. häistä sekä yrityksille ja järjestöille tehtäviä videotuotantoja. Kun ylioppilasjuhla-DVD:n tuotantokulut jakaantuvat usean tilaajan kesken, jää asiakkaalle vain pieni, edullinen hinta maksettavaksi. Ylioppilasjuhla-DVD:n hinta on asiakkaalle kuitenkin aina sama eli kannamme riskiä siinä mielessä, että eri vuosina ja eri lukioissa tilausmäärät saattavat heitellä hyvinkin paljon.

Toivotan Videoworks Finlandin puolesta onnea ja hyvää juhlapäivää tuleville ylioppilaille!

- Tapani Viikkilä
 
 
DVD:n kuvanlaatu Full-HD -televisiossa

9.toukokuuta 2013

Videokuvaamme vuosittain jopa kymmeniä videotuotantoja ja osa näistä on toteutettu ns. "joukkorahoituksella", jossa tilaisuuteen tai tapahtumaan osallistujat voivat tilata itselleen yksittäisen DVD:n tai useampia kappaleita. Näin DVD-tuotantojamme katsotaan vuosittain sadoissa eri kodeissa, joissa on monenlaisia katselulaitekokoonpanoja. Viime vuosina silloin tällöin on alettu ihmetellä DVD:n heikkoa kuvanlaatua Full-HD -televisiossa. On menossa kodintekniikan murrosvaihe, joka on tuonut olohuoneisiin laitteistojen epäyhteensopivuusongelmia, joista kodintekniikan myyjät eivät aina ole kuluttajia informoineet.

DVD-kuvan resoluutio on aina yleismaailmallisesti korkeintaan 720x576 pikseliä (PAL) ja NTSC-maissa 720x480 pikseliä. Kun kodintekniikan markkinoilla Full-HD -televisioiden kuvanlaatu alkaa olla 1920x1080 pikseliä, tullaan perustavaa laatua olevan ongelman eteen. DVD-kuva ei voi näyttää terävältä vastaanottimessa, jonka tarkkuus on tehty Blue-rayta varten.

Lisäksi ongelma ei edes ole noin yksinkertainen. DVD-kuva on tarkalleen ottaen korkeimmillaan 720x576i -kuvaa eli interlaced kuvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen sekunti pitää sisällään 25 lomitettua kuvaa sekunnissa. Lomitetut kuvat on jaettu kahteen kenttään, joita DVD näyttää vuorotelleen. Sekunnin aikana DVD näyttää siis 50 eri kenttää. Uudet Full-HD televisiot sen sijaan toimivat progressiivisella menetelmällä näyttäen sekunnin aikana 25 kuvaa, jotka eivät ole lomitettuja. Laitteiden epäyhteensopivuus kadottaa DVD-kuvasta huomattavan paljon tarkkuutta.

Tästä syystä DVD-kuva näyttää selvästi tarkemmalta 40 tuuman kuvaputkitelevisiossa kuin 40 tuuman Full-HD-televisiossa. Ja mitä suurempaan Full-HD-televisioon siirrytään, sitä enemmän kuvan epätarkkuus korostuu. Saman eron huomaa katsomatta siihen kokeileeko asiaa Videoworks Finlandin tuottamalla tapahtumataltioinnilla vaiko satojen miljoonien eurojen Hollywood-elokuvan DVD:llä.

Markkinoilla alkaa olla jo sekä Blue-ray -soittimia, että Full-HD -televisioita, jotka mainostavat ”parantavansa” DVD-kuvan laatua. Tämä kodinkoneliikkeiden mainosten ilmaisu on hieman huvittava. Kysehän ei varsinaisesti ole DVD-kuvan laadun parantamisesta, vaan sen ongelman korjaamisessa, joka syntyy, kun kaksi epäyhteensopivaa asiaa - lomitetun kuvan DVD ja progressiivisen kuvan Full-HD-televisio yhdistetään. Mutta kaikesta huolimatta nämä uudet Blue-ray -soittimet ja Full-HD -televisiot korjaavat kyseistä ongelmaa. Uutta kuvaputkitelevisiota ei siis tarvitse hankkia, jos vanha on jo päätynyt kaatopaikalle. Ellei sitten halua retroilla. Puhumattakaan siitä, että vanhat DVD:t joutaisivat roskikseen. DVD-kuvan laatu näyttää paremmalta niillä uusilla laitteilla, jotka skaalaavat lomitettua (interlaced) -kuvaa progressiiviseen Full-HD -näyttöön sopivammaksi korjaten näin laitteiden epäyhteensopivuusongelmaa.

Jos siis vanhojen (ja uusienkin) DVD:iden huono kuvanlaatu on alkanut ihmetyttää uuden Full-HD -television kanssa, vika ei ole siis sen enempää DVD:ssä kuin televisiossakaan, vaan kyseisten laitteiden yhteensopivuusongelmassa, joka todennäköisesti paranee jo seuraavan kodinlaitehankinnan, esim. DVD-kuvan laatua "parantavan" Blue-ray -soittimen hankinnan yhteydessä. Tämä asia kannattaa ottaa puheeksi asiantuntevan kodintekniikkaliikkeen myyjän kanssa.

Videoworks Finland alkanee lähivuosina tarjoamaan kuitenkin kaikesta huolimatta asiakkailleen tuotantojen budjeteista riippuen enemmän blue-ray -vaihtoehtoja, jotka ottavat tämänhetkisestä kodintekniikasta kaiken tehon irti.
 
- Tapani Viikkilä




 

 

 
©2013-2018 Vinland Film Company Ltd