Easter
Bunny and Witch on lyhyt englanninkielinen tarinavideo Joulu Suomi
-ohjelmatoimiston youtubekanavalla. Kuvasin ja toteutin videon kaksi
vuotta sitten ennen pääsiäistä
lähimetsässä yhden miehen showna. Video ei ehtinyt
valmistua vielä pääsiäiseksi 2021, mutta
kylläkin pääsiäiseksi 2022 alkuperäisenä
suomenkielisenä Pääsiäispupu ja Noita -versiona.
Tämän vuoden pääsiäiseksi julkaisin videosta
englanninkielisen version Easter Bunny and Witch.
Pääsiäispupu ja Noita - short story videon
käsikirjoitus syntyi aika nopeasti. Idea oli luoda nopeasti
toteutettava pääsiäistarina, jonka pääosassa
on Joulu Suomen pääsiäispupumaskotti. Tarinan
antagonistin osassa oli noita -hahmo ja genretyypiksi muodostui kauhu.
Vaikka Pääsiäispupun hahmo näyttää
vanhempienkin lasten silmissä epäuskottavalta maskotilta,
noidan hahmosta tuli paljon realistisempi. Pääsiäispupu
ja Noita short story -videota ei olekaan suunnattu ihan pienimmille
lapsille, kuten ei Joulu Suomen youtube-kanavan videoita
pääosin sinänsä muutenkaan, vaan yleisesti Youtuben
käyttäjille. Tarinan kohderyhmää ovat
ala-asteikäisistä vanhuksiin kaikki fantasian, maskottien ja
pääsiäisen ystävät.
Videon kuvauksen toteutin aika nopeasti kahden kuvauspäivän
aikana. Lisäksi myöhemmin äänitin audiota sekä
luonnossa, että olohuonestudiossani. Kuvasin videon
enimmäkseen yhdellä tai kahdella otoksella.
Keväällä 2021 käytössäni ei ollut
ulkokuvauksiin sopivaa isompaa Full HD tai HD -kameraa ja toisaalta en
halunnut käyttää vanhaa isoa SD-tason tuotantokameraa.
Halusin kuvata videon Full HD -laatuisena ja pääkameraksi
päätyikin kokeellisesti Nokia 3.1 kännykkäni ja
kakkoskameraksi pienikokoinen Zoom Q4n -videokamera. Näyttelin
molempia nimiosia sekä operoin kameroita, jotka enimmäkseen
kuvasivat jalustoilta Nokian kännykällä kuvattuja
POV-osuuksia lukuunottamatta. Short story -videon kuvaus oli hauska
kokemus. Kasavuoren metsässä kulki monia koiranulkoiluttajia
ja odottelin usein heidän ohi kulkuaan, että pääsin
videoimaan kohtauksen. Sivulliset ihmettelivät monien kohtausten
kuvaamista, kuten Pääsiäispupua ja noitaa vuoroillaan
noidan toteemin luona.
Kaikissa kohtauksissa, joissa sekä Pääsiäispupu,
että Noita esiintyvät yhtä aikaa - maahan
tyrmättyä Pääsiäispupua lukuunottamatta - olen
käyttänyt jälkituotannossa erikoistehosteita kahden
kuvan yhdistämiseksi. Suhteellisen nopeasti kuvatun short story
-videon jälkituotantoon käytin jopa suhteettoman paljon
aikaa, mikä varmasti näkyykin lopputuloksessa etenkin, kun
videon katsoo suurella screenillä ja hyvällä
stereo-äänentoistolla sekä subwooferilla. Elokuvat ja
videot luodaan jälkituotannossa.
Short story -videon jälkituotannossa käytin neljää
ohjelmistoa: Videoeditoinnissa Final Cut Pro 7 -ohjelmistoa,
äänitöissä sekä Final Cut Pro 7, että
Soundtrack Pro 3 -ohjelmistoa. CGI:ssä ja erikoisefekteissä
käytin Vue Esprit ja Final Cut Pro 7 -ohjelmistoja.
Värimäärittelyt tein Applen Color 1.5 -ohjelmistolla.
Erityisen paljon aikaa käytin audion editoimiseen. Mm.
pääsiäispupun askeleiden äänet ja jopa
takapuolen rapsutuksen äänitin erikseen
äänityspäivänä ja askeleiden äänet
sijoitin pääsiäispupun askeleihin yksi kerrallaan
hyödyntäen videokuvan lisäksi
kuvauspäivänä äänittämääni
viitteellistä ääntä. Askeleiden volyymia
säädin sen mukaan kuinka kaukana pupu sijaitsee kamerasta ja
äänen stereo-ominaisuuksia sen mukaan millä puolella
kuvaa horisontaalisesti pupu astelee. Jotkut satunnaiset
äänet, kuten suolapurkin kannen avaaminen ja sulkeminen
tulivat äänitetyksi videokuvauksen yhteydessä.
Värimäärittely oli projektin mielenkiintoisin vaihe.
Opettelin juuri ensimmäistä kertaa Color 1.5
-ohjelmiston käyttöä. Ensimmäisen projektin
värimäärittelyt uudella softalla kestivät toki
pidempään. Sittemmin Color 1.5 -ohjelmistoa on
käytetty monissa videotuotannoissa aina mahdollisuuksien mukaan.
Tulivuori ja sen edessä olevat pilvimuodostelmat Kauniaisten
Kasavuoren metsään loin 3D -mallinnoksena Vue Esprit
-ohjelmistolla. Täydelliseen lopputulokseen ei 3D -kuvan
yhdistämisessä luonnossa kuvattuun videokuvaan
päästy. Haasteena olivat puiden pienet oksastot taivasta
vasten. Toisaalta projektiin ei voitu käyttää
rajattomasti aikaa, vaikka jälkituotantoon sinänsä
paljon aikaa kuluikin. Riman pidin tältä osin
tyydyttävällä tasolla ja skippasin täydellisyyden
tavoittelun.
Tänä pääsiäisenä julkaistuun
englanninkieliseen Easter Bunny and Witch -short story videoon
äänitin erikseen typistetyt ja vapaasti käännetyt
kertojan osuudet. Lisäksi teknisiä parannuksia tein etenkin
audioon, mutta joissakin kohdin myös videoon. Audiosta poistin tai
voimakkaasti vaimensin kaukaa taustalta kuuluvaa liikenteen
ääntä monista metsäkuvausosioista, joissa oli
käytetty tilaäänenä Zoom Q4n -videokameran
äänittämää äänimaisemaa.
Lisäksi laskin audion tasoja alas mm. pupun
sydämentykytyksissä sekä Navajo Night -rytmisessä
musiikissa. Heikommalla äänentoistolla varustetuilla
laitteilla sydämentykytykset ja Navajo Nightin rummun lyönnit
eivät audiokorjatussa versiossa kuulu nyt niin hyvin, mutta
tärkeämpää on, etteivät ne särje liian
kovaksi säädettyinä hyvällä
äänentoistolla varustetulla katselulaitteistolla, kuten
edellisvuoden suomenkielisessä Pääsiäispupu ja
Noita -versiossa saattoi käydä.
Värimäärittelyssä korjasin jonkin verran joitakin
pahimpia kohtia, joissa Nokia 3.1. -kännykän videokamera
säätää automaattisesti ainakin brightnessia ja
contrastia kesken otoksen.
Easter Bunny and Witch -short story videon parasta antia ovat
kohtausten tunnelmat. Pääsiäispupun mieleen
mennään hengityksen, sydämentykytysten ja POV -videon
kautta. Kohtausten hiljaisissa tunnelmissa valikoidusti käytetyt
äänet, kuten pupun askeleet vievät katsojan
syvemmällä kohtausten tunnelmiin. Ajoittain myös Color
grading -vaiheessa luoduilla synkillä värisävyillä
on saatu loihdittua dramaattista tunnelmaa lähimetsään,
jossa muuten oikeasti vallitsee paikoin jännittävä
tunnelma! Huomattava osuus synkkien sävyjen luomisessa erityisesti
noita -kohtauksien osuuksissa on valikoidulla musiikilla, jolla halusin
tuoda videolle tuonpuoleisten henkimaailmojen pelottavia tunnelmia.
Musiikkiherkät voivat kokea kohtaukset voimakkaammin eikä
videota ole siitä syystä pienimmille lapsille suunnattukaan
hauskasta pääosan maskottihahmosta huolimatta. Eniten
audiovisuaalisesta Easter Bunny and Witch -short story videosta saa
irti katsomalla sen yksin pimeässä mahdollisimman
hyvällä video- ja äänentoistolaitteistolla.
Kokeellisen nollan euron budjetilla (lukuunottamatta Kinder-munia)
toteutetun Easter Bunny and Witch short story -videon on tarkoitus olla
alkua useamman maskotti- ja joulupukkitarinavideon sarjalle.
Seuraavista maskottivideoista on jo alustavia suunnitelmia ja
tällä kertaa myös kuvausvaiheeseen olisi tarkoitus
panostaa enemmän ja videoilla nähtäisiin myös muita
näyttelijöitä. Katso Easter Bunny and Witch -video
Youtubessa ja kirjoita videon kommenttikenttään mitä
olit videosta mieltä!
-
Tapani Viikkilä
Sound of Nature
22.syyskuuta
2019
Videoworks
Finland videoi ja äänitti ensimmäiset Sound
of Nature
-projektin kuvaukset ja äänitykset 10.syyskuuta 2019
Nuuksion
kansallispuistossa. Sound of Nature on Videoworks Finlandin uusi hanke,
jota on ideoitu ja suunniteltu jo useamman vuoden ajan.
Ajoimme Vinland Film Companyn kiinalaisen työkokeilija Zhangin
kanssa autollani Kattilaan, pysäköintialueelle.
Pohjoisemmassa
osassa Nuuksiota käy kuulemma vähemmän
vierailijoita,
mikä olisi hyvä audion äänityksen
kannalta. En
ollut käynyt koskaan aiemmin Nuuksion kansallispuistossa,
vaikka
olen asunut pääkaupunkiseudulla jo vuosia.
Tarkoitukseni oli
käydä tutustumassa Nuuksioon edellisenä
lauantaina
Nuuksiossa monesti vierailleen ystäväni kanssa, mutta
sateisen päivän vuoksi käynti jouduttiin
jättämään väliin.
Toisaalta luontokuvauksissa
on aina enemmän jännitystä ja seikkailua,
kun paikkoihin
menee vasta kuvauspäivänä. Kuvauskalusto oli
myöskin kevyt, joten sen kantaminen paikasta toiseen ei ollut
raskasta.
Nuuksion kansallispuiston maisemat olivat Etelä-Suomen
kansallispuistoksi verrattain jylhiä. Metsissä oli
nähtävissä ja kuultavissa alkaneen syksyn
tuoma synkkyys
ja hiljaisuus. Ilma oli raikas ja puhdas hengittää.
Maassa
näkyi mustikoita, joita nautin eväiden
jälkeen
jälkiruoaksi suoraan maasta varvuista poimittuna. Ainoana
kiusana olivat
hirvikärpäset, joita
kerääntyi pari kertaa
metsien läpi kävellessäni hiuksiini ja
vaatteideni alle
illaksi asti.
Kävelimme Kattilasta aluksi ensimmäiseen
potentiaaliseen
kartoista ja googlemapista etukäteen katsomaani kuvaus- ja
äänityspaikkaan, pienen Vähä-Holma
-nimisen
järven luokse. Tarkoitus oli saada nauhoitettua sekä
hyvää metsän ääni
-audiota, että
hyvää videokuvaa. Nousimme jyrkän kallion
huipulle,
josta oli tarkoitus äänittää
havumetsän
ääntä, taustalla videokuvassa
Vähä-Holma
-järvi. Zhang jäi paikalle videokuvaamaan ja
nauhoittamaan
audiota. Kalustona Sound of Nature -kuvauksissa
käytössämme oli Videoworks Finlandin Zoom
Q4n
-videokamerat, jotka nauhoittivat Full-HD:ta tarkempaa 3M HD
-videokuvaa ja äänittivät audiota 96kHz,
24bit
-laadulla. Japanilainen Zoom on ennenkaikkea laadukkaita
äänitallentimia ja mikrofoneja valmistava yritys,
jonka
valikoimista löytyy myös videokameroita, jotka on
varustettu
Zoomin laadukkailla mikrofoneilla. Juuri hyvien audion
äänitysominaisuuksien vuoksi valitsimme
instrumentiksi Zoom
Q4n -videokamerat. Kameran omalla akulla ja USB-virtapankilla kamera
pystyisi äänittämään
muistikortille noin 5
tuntia videota ja audiota yhtäjaksoisesti
päivän aikana.
Koska äänitallennin oli herkkä,
kuvaajan/äänittäjän tuli
pitää
riittävästi etäisyyttä kameraan,
jotta nauhuriin
saataisiin vain mahdollisimman luonnonmukainen audio.
Jätettyäni Zhangin Vähä-Holmaan
päiväksi,
jatkoin matkaani kohti Saarilampea, josta ei kuitenkaan
löytynyt
riittävän erilaista ja nimenomaan audion
äänitykseen sopivaa kuvauspaikkaa. Paikkana
Saarilampi oli
sinänsä kaunis, mutta visuaalisestikin liian
samankaltainen
Vähä-Holman kuvaussijaintimme kanssa. Matkalla
Vähä-Holmasta Saarilammille oli metsissä
näkynyt
pari potentiaalista paikkaa audion äänitykseen, mutta
päätin silti palata eri reittiä. Sopiva
paikka
metsän äänen nauhoittamiseen löytyi
paluumatkalla
Vähä Saarilammen eteläpuolelta, jossa
näkyi
mäkiä, joiden päällä
kasvoi
havumetsää ja sammalta.
Kuvauspaikallani asetin kameran mäen alas laskevaan rinteeseen
kuvaamaan kohti mäkien välissä
olevaa pientä
laaksoa. Kahden mäen välissä oli aika
tyyntä ja
vallitsi hiljaisuus. Jännä hiljaisuus oli merkille
pantavaa
myös muualla Nuuksiossa. Tuntuu kuin jotain puuttuisi tai joku
olisi poissa. Erityisesti lintujen laulun puute sai metsän
tuntumaan ajoittain kuolleelta. Hyönteisiä kuitenkin
riitti.
Tutkin äänityksen aikana
ympäristöä.
Löysin läheiseltä kalliolta nuotion
jäänteitä. Palaneet puut olivat aika isoja
ja
etäällä nuotiopaikasta. Istahtaessani
sopivalle
eväskivelle parinkymmenen metrin
päähän kamerasta
syömään eväitä ja
tekemään mukanani
tuomia etätöitä, huomasin edessäni
ihmisen
korkuisen katkaistun puun rungon, josta tuli
ensimmäisenä
mieleen Game of Thronesin Night King. Night King katsoi samaan suuntaan
pieneen laaksoon, jonne videokamerani kuvasi, seisten videokameran
takana noin 20 metrin päässä siitä.
Kävelin
Night Kingin luokse ja koputin sitä. Puu oli lahonnut ja
siinä oli paljon reikiä, jotka
näyttivät tulleen
siihen tikan tai mahdollisesti palokärjen nokan hakkaamina.
Etukäteen olin ollut huolissani siitä, että
häiritsisivätkö kansallispuiston vierailijat
audion
äänitystä päivän aikana.
Koko päivän
aikana kansallispuistossa käveli vastaan kuitenkin vain kaksi
koiranulkoiluttajaa ja omalla kuvauspaikallani ei näkynyt
ihmisiä lainkaan. Zhangin kuvauspaikan
lähellä
käveli päivän aikana kaksi ihmistä.
Iltapäivällä äänityksen
loppuvaiheessa
kuulosti kuin joku olisi katkonut oksia
kävellessään
metsässä. Silloin tällöin kuului
pientä
kopinaa. Mietin, että liikkuikohan
lähettyvillä hirvi
tai oliko joku kansallispuiston vierailija
kävelemässä
kuvauspaikkaa kohti. Kopisteluita alkoi kuulua pian
lähempää,
ylhäältä ja näin
palokärjen aika lähellä
männyssä
kiertämässä runkoa oksan
lähellä iskien siihen
aina silloin tällöin nokallaan. Palokärki ei
tuntunut
pelkäävän minua, joten kävelin
lähemmäksi
ottamaan kännykällä kuvaa, mutta tullessani
lähemmäksi puuta, palokärki lensi pois.
Ensimmäisen Sound of Nature -videon ja audion kuvauksissa ja
äänityksissä opimme paljon
virheistä, joita ilmeni
etenkin audion äänityksessä. Molemmat
kuvauspaikat
olivat liian ylhäällä, tuulisemmilla
paikoilla, etenkin
Vähä-Holman lähellä ollut kamera,
jonne puhalsi
tuuli järveltä. Vaikka päivä ei
ollut tuulinen ja
Zoom Q4n -kameroissa oli aika isot tuulisuojat,
särkivät
kevyemmätkin tuulenpuuskat herkän audion
äänityksessä. Vaikka videokuva olikin
paikoista
komeampaa, olisi audion äänitys onnistunut paremmin
tyynen
metsäisen laakson pohjalta.
Toinen yllättävä haaste audion
äänityksessä olivat lentokoneiden
äänet.
Nuuksion kansallispuiston yläpuolella lentää
ilmaliikennettä aika paljonkin. Audiomateriaalin kohdat,
joissa
lentokoneita lentää ylitse, tullaan poistamaan
audioraidalta
jälkituotannossa. Vähä-Holman luona ollut
kamera otti
myös jonkin verran välillä huminaa jostain
kaukaisesta
maantiestä, jota myös tullaan poistamaan audion
jälkituotannossa.
Ns. peilityynellä säällä
metsän erilaiset
äänet kuuluisivat audiomateriaalista erotellummin.
Nyt saimme
nauhalle toisaalta enemmän rauhoittavaa metsän tuulen
huminaa
ja ajoittain toki myös enemmän eroteltavissa olevia
luonnon
ääniä, kuten hyönteisten
ääniä ja
lintujen laulua, joista jälkimmäistä
esiintyy
metsässä syksyllä
yllättävän
vähän.
Kuvauspaikkojen audiomaisemat ja metsätyypit olivat
keskenään samankaltaisia suomalaisia
mäkisiä
havumetsiä ja kahden Sound of Nature -videon sijasta videoista
on
tarkoitus valmistaa yksi Sound of Nature -video. Oheistuotteena syntyy
myös timelapse -video, mutta niitäkin vain yksi, joka
yhdistetään kuvaamistamme kahdesta videosta.
Zoom Q4n -kamerat sopivat projektiin audio-ominaisuuksiensa puolesta
hyvin, mutta harkitsen tulevaisuudessa mahdollista kahden eri kameran
käyttöä kuvauksissa: Zoom
Q4n:ää audion
äänittämisessä ja paremmat
video-ominaisuudet
omaavaa videokameraa videon
äänittämisessä.
Tämä mahdollistaisi myös audiota
äänittävän Zoom Q4n -kameran
sijoittamisen audion
kannalta parhaaseen paikkaan, jolloin videota kuvaava kamera voisi olla
lähettyvillä omalla videokuvarajauksellaan.
Päivä metsässä oli kuin
päivä toisessa
maailmassa, toisessa ulottuvuudessa verrattuna tavalliseen
työpäivään Vinland Film Companyn
digitaalisesti
orientoituneella tuotanto- ja jälkituotantotoimistolla.
Metsä
rauhoittaa ja inspiroi. Metsäkuvaukset painuivat mieleni
syövereihin niin, että näin
tällä viikolla
unenkin, jossa olin samassa paikassa, jossa videokuvasin ja nauhoitin
audiota. Oli yö ja nukuin maassa ilmeisesti makuupussissa.
Isokokoinen naarashirvi käveli minua kohti hitaasti. Olin
hiljaa
paikoillani ja esitin nukkuvaa. Hirvi tuli lähemmäksi
minua
ja tunsin sen pahanhajuisen hengityksen nenässäni.
Hirvi
alkoi ”suudella” kasvojani suurilla
turpahuulillaan.
Ajattelin sen pitävän minua hirvenä, kuten
hirvikärpäsetkin. Heräsin onneksi omassa
vuoteessani.
Odotan jo innolla seuraavaa Sound of Nature
-kuvausta/äänitystä. Talvella
äänitettäviä
äänimaisemia on Suomessa
vähemmän, mutta ennen talvea seuraavaksi vuorossa
saattaa
olla syysmyrskyn äänimaiseman
äänitys –
syysmyrsky meren rannalla tai metsässä.
Idea Sound of Nature -videoihin ja ennenkaikkea niiden audioihin syntyi
muutama vuosi sitten lenkkeillessäni Valkeakoskella, jossa
asuin
silloin. Juoksulenkit metsäisillä alueilla olivat
paitsi
hyviä kunnon ylläpidon kannalta, myös
mieltä
rauhoittavia kokemuksia. Metsät ympärillä
loivat
juoksulenkeilleni erilaiset äänimaisemat, jotka
vaihtelivat
alueittain ja myös vuodenaikojen mukaan. Millaista olisi
äänittää ja kuunnella
havumetsän
äänimaisemaa? Entä suon
äänimaisemaa?
Sellaisen kuunteleminen voisi olla rauhoittavaa ja myös
eksoottista monilla maailmankolkilla, joissa vaikkapa pohjoinen
havumetsä on vierasta.
Projektin nimeksi muotoutui pari vuotta sitten ”Sound of
Nature” ja nyt lopulta saimme kuvaukset ja
äänitykset
aloitettua. Sound of Nature -projekti tuottaa meditatiivisia
luontoäänivideoita, joissa
pääroolissa on audio,
luonnonmukainen äänimaisema. Video näyttelee
projektissa
sivuroolia. Valmiita Sound of Nature -videoita on mahdollista
käyttää rentouttavana meditatiivisena
taustaäänenä esim. opiskeluun tai
työskentelyyn
keskittymistä helpottamaan tai rentoutumista varten.
Käyttötarkoituksia voi olla monia muitakin: vaikkapa
hiljaiseksi taustaääneksi makuuhuoneeseen
yön ajaksi
unta syventämään. Sound of Nature -videoita
on tarkoitus
toteuttaa kahtena erilaisena versiona: luonnollisena luonnon
äänimaisemana ja lisäksi meditatiivisella
musiikilla
vahvistettuna versiona.
Ohessa syntyy myös muita tuotteita, kuten timelapse -videoita
sekä lyhyempiä audioklippejä, kuten linnun
laulua,
hyönteisten ääntä ja tuulen havinaa
puissa.
Audioklippejä on mahdollista
käyttää sekä
Videoworksin omissa tuotannoissa, että laittaa levitykseen
muiden
audiovisuaalisten tuotantojen käyttöön.
Erilaisia Sound
of Nature -videoita on tarkoitus alkaa tuottamaan useita tulevan vuoden
aikana.
Ensimmäisistä kuvauksista ja nauhoituksista valmistuu
myöhemmin tänä syksynä timelapse
-video, mutta
varsinaisia Sound of Nature -äänimaisemavideoita
saattaa
joutua odottamaan pidempään. Äänen
jälkityöt ja puhdistukset tulevat
viemään aikaa,
samoin kuin musiikilla vahvistetun version tekeminen. Valmistuttuaan
videot julkaistaan tällä www-sivustollamme. Mukavaa
ja
raikasta syksyä siihen asti!
-
Tapani Viikkilä
Star Warsia ja
Salkkareita
9.tammikuuta
2016
Onko
elämää uuden Star Wars -elokuvan
jälkeen?
Kyllä, hyvää settiä
luvassa tänäkin vuonna. Scifi- ja
fantasiavuosi 2016 tuo mukanaan
jälleen uutta ja vanhaa. Etenkin varttuneemman
scifi-väen
odotus palkitaan ja vuoden 2015 Star Warsin paluun jälkeen
renessanssi saa jatkoa paitsi uudella Star Wars -elokuvalla,
myös
mm. Salkkarien (Salaiset kansiot) ja Independence Day:n paluulla.
Tässä muutama tärppiä:
Salaiset kansiot: https://www.youtube.com/watch?v=_1SmJUBT5q0
Noin vuosikymmenen ajan (1993-2002) televisiossa pyörinyt
Salaiset
kansiot alkoi loppua kohti menettää fanejaan osittain
päähenkilökaartissa tapahtuneiden muutosten
vuoksi. Nyt
X-Files palaa kuuden jakson mittaisella tuotantokaudella televisioon
päähenkilöinä edelleen Fox Mulder
(David Duchovny)
ja Dana Scully (Gillian Anderson). Trailerista
päätellen
sarja ei ole väljähtänyt pitkän
tauon aikana ja
Scully ja Mulder vaikuttavat olevan jopa enemmän
liekissä
kuin sarjan jälkeen tehdyissä X-Files -elokuvissa.
Independence Day: Resurgence https://www.youtube.com/watch?v=LbduDRH2m2M
20 vuotta sitten Independence Day -elokuva Helsingin suurimmassa
elokuvateatterissa mukavalla ystäväporukalla
jäi
mieleeni kenties elämäni voimakkaimpana
elokuvateatterikokemuksena. Edellisestä
elokuvateatterikäynnistä oli ollut aikaa silloin
pitkälti ja Roland Emmerichin Independence Day loi
valkokankaalle
aidon selviytymistaistelun tunnun ylivoimaista ulkoavaruudesta
saapunutta kylmäveristä vihollista vastaan. Nyt
Independence
Day palaa kaikkien riemuksi ja yllätykseksi valkokankaalle
mukanaan alkuperäisen elokuvan
näyttelijöitä.
Edellisen tarinan tapahtumista on vierähtänyt aikaa
kuten
tosielämässäkin ja taistelu ihmiskunnan
tulevaisuudesta
käydään jälleen uudelleen.
Defiance season 3: https://www.youtube.com/watch?v=CN9a92GjOAo
Harmi ettei Defiancea näytetä Suomen televisiossa,
mutta
vuonna 2015 valmistunut season 3 on saatavilla blu-ray:na ja
dvd:nä. Defiancessa on mukana Battlestar Galactican
tekijöitä ja sarjassa on onnistuttu luomaan kiehtova
maailma
mielenkiintoisine henkilöhahmoineen ja taustoineen.
Ikävä uutinen on, että Defiancen
3.tuotantokausi
jäi viimeiseksi. Show:n tuottaja Kevin Murphy olisi halunnut
tehdä viimeiseksi tuotantokaudeksi neljännen
tuotantokauden,
jossa oltaisiin palattu takaisin avaruuteen, mutta Syfy-kanava ei
näyttänyt neljännelle kaudelle
enää
vihreää valoa.
Captain America: Civil War: https://www.youtube.com/watch?v=FkTybqcX-Yo
En ole Captain America -faneja enkä ole nähnyt
yhtään Captain America-elokuvaa ja koko Captain
America
-hahmon tuominen nykyvalkokankaalle kuulostaa kuin uuden ja hintavan
helsinkiläisen valkoseinäisen kaupunkikerrostalon
sisustamiselta 1950-luvun perushuonekaluilla. Mutta Captain America
hahmo on tullut tutuksi Avengers-elokuvista ja kun
tässäkin
ovat mukana sekä Ironman Tony Stark (Robert Downey Jr.),
että
Black Widow (Scarlett Johansson), niin täytyyhän
leffa katsoa
ja olla nirsoilematta vähemmän lempparihahmon
saamasta
kangasajasta. +Henry Jackmanin soundtrack nostelee katsojia varmasti
ylempiin sfääreihin.
X-Men: Apocalypse: https://www.youtube.com/watch?v=COvnHv42T-A
X-Men -elokuvien maailma saa jälleen jatkoa freshillä
elokuvalla. Mukana Game of Thronesista tuttu Sophie Turner (Sansa Stark
Game of Thronesissa), joka näyttää istuvan
X-Menin
maailmaan ja Jennifer Lawrencen rinnalle kuin kynttilä
täytekakun päälle
lisäsäihkettä tuoden.
Sophie Turneria saamme varmasti nähdä
lähivuosina
lisää isolla screenillä, mutta näin
ei
välttämättä käy kaikille
sarjasta tutuksi
tulleille. Emilia Clarken (Daenerys Targaryen) roolisuoritus oli hieman
latteaksi jäänyt pettymys viime vuoden Terminator
-elokuvassa
niin loistava kuin Clarke Khaleesin roolissa onkin.
Aika näyttää kuinka kauan viime vuosina box
officessa
hyvin pärjänneet supersankarielokuvat
pitävät
nykyisen asemansa valkokankailla. Elokuvaohjaaja Steven Spielberg
ennusti jo supersankarielokuvien aikakauden
päättyvän
jonain päivänä - ei vielä, mutta
tulevaisuudessa.
Miksi supersankarielokuvat sitten ovat nousseet viime vuosina niin
suureen suosioon? Varmasti osaksi siksi, että elokuvat
tarinoineen
ja henkilöhahmoineen ovat hyvin tehtyjä ja
niillä on
taustoja ja historiaa sekä elokuvahistoriassa, että
sarjakuvamaailmassa. Mutta varmasti osavaikuttimena
supersankarielokuvien suosion nousuun pian länsimaiden
talousromahduksen tapahduttua olivat haasteet, joihin
länsimaissa
- sekä Yhdysvalloissa, että Euroopassa monet arjen
sankarit
ovat saaneet vastata: selviytyä voittajina huonompien aikojen
lävitse ja löytää
itsestään ja
kehittää itsessään uusia ja
vahvempia ominaisuuksia
yksilöiden kilpailussa työmarkkinoilla, opiskelu- ja
yritysmaailmassa. Supersankarielokuvien aika jatkuu vielä
joitakin
vuosia.
Rogue One: A Star Wars Story http://www.imdb.com/title/tt3748528/?ref_=fn_al_tt_6
Star Wars: The Force Awakens ei pettänyt fanien odotuksia ja
räjäytti box office -ennätykset rikki mm.
avausviikonlopun ennätyksellä ja noussee box
officessa
maailman tuottoisammaksi elokuvaksi. Elokuva oli jatkoa,
seitsemäs
episodi alkuperäiseen Star Wars -tarinaan ja toi mukanaan
vanhoja
tuttuja hahmoja ja näyttelijöitä
valkokankaalle.
Loistavan näyttelijänuran tehnyt Harrison Ford
herätti
jälleen eloon Han Solon roolihahmon ja muita tuttuja olivat
Luke
Skywalker (Mark Hamill) ja Leia (Carrie Fisher) sekä droidit
C-3PO
ja R2-D2 sekä Chewbacca. Kaikkien
näyttelijöiden ura ei
ole viimeisten reilun kolmen vuosikymmenen aikana ollut yhtä
hohdokasta kuin Fordilla, mikä näkyi energian
puutteena
joillakin hahmoilla. Oma kysymyksensä olivat J.J. Abramsin
ohjaaman elokuvan uudet pahikset, jotka olivat hologrammikuvana
nähtyä pääpahista lukuunottamatta
nuoria ja
latteita henkilöhahmoja. Tähän
kysymysalueeseen saanemme
lisää vastauksia episodeissa 8 (2017) ja 9 (2019).
Ilmeisesti
First Orderin johtajahahmot ovat nuorempia, jotka saatiin manipuloitua
vallankumoukseen helpommin.
Rogue One: A Star Wars Story sen sijaan on irrallinen Star Wars
-tarina, joka sijoittuu aikaan ennen episodia 4. Elokuva kertoo
kapinallisten tehtävästä Deathstarin
piirustusten
varastamiseksi. Rogue One: A Star Wars Storya voisi luonnehtia uuden
sukupolven Star Wars -elokuvaksi, kun mukana ei ole
alkuperäisen
trilogian näyttelijäkaartia.
-
Tapani Viikkilä
Linssin
takaa katsottuna
videotuotannoista
1.heinäkuuta
2015
Viime
viikkoina olen katsellut internetistä testivideoita ja
arvosteluja
sekä lukenut aiheesta koskien erilaisia elokuvakameroita,
erityisesti Blackmagic-elokuvakameraa koskevia testejä. Joskus
päivitän video- ja
elokuvakameratietämystäni
ostamalla American Cinematographer -lehden. Niin
tälläkin
kertaa. American Cinematographer -lehti on suunnattu erityisesti
elokuvaamisen ammattilaisille ja sisältää
mielenkiintoisia artikkeleita elokuvaamisesta ja uudesta teknologiasta.
American Cinematographerin sivuilla olevilla mainoksilla on
myös
lukuarvoa. Lehdessä mainostetaan elokuvakameroita
ammattielokuvaajille. Lehdestä bongasin pari kuvaa
elokuvakoulun
ajan opiskelijakaveristakin. Lehdessä oli mainos Blackmagicin
Blackmagic URSA 4K -elokuvakamerasta, joka on edullisempi vaihtoehto
jopa parin sadan tuhannen euron Arri -elokuvakamerakokoonpanoon.
Blackmagic tekee arvioni mukaan vasta tuloaan Suomeen ja valmistajan
erästä edullisempaa, aika uutta mallia, Blackmagic
Production
4K:tä löytyy ilmeisesti Suomesta jo
jokunen.
Blackmagicilta löytyy sekä malleja, joihin saa
Canonin
edullisempia EF-optiikoita, että malleja, joihin saa
kalliimpia
Arri PL -kiinnityksellä tulevia optiikoita.
Hyvillä elokuvakameroilla voidaan tallentaa videota
tarkimmalla
mahdollisella pakkaamattomalla raw-muodolla, joka mahdollistaa paremmat
lähtökohdat värien
määritykselle
jälkituotantovaiheessa. Videokuvaan tallentuu dynaamisemmin
valoja
ja värejä. Hyvä optiikka mahdollistaa
syvyysterävyyden käytön elokuvakuvauksessa.
Hyvä elokuvakamera oikein käytettynä ei
näytä
asioita niinkuin ne oikeasti ovat, vaan mahdollistaa asioiden
näyttämisen kauniimpina tai kohdistaen. Elokuvan
taikaa siis.
Filttereillä ja jälkituotannon värien
määrittelyillä voidaan korostaa tai muuntaa
kuvan
värejä halutun mukaiseksi.
Syvyysterävyysominaisuuksilla
voidaan tarkentaa videokuva tiettyyn kohteeseen, esimerkiksi
näyttelijään, ja
jättää etuala ja
taka-ala epätarkoiksi.
Katsottuani netistä paljon Blackmagic -kameroiden ja muiden
kameroiden testikuvia, aloin juoksulenkillä tarkkailemaan
vaistomaisesti ihmissilmien
näyttämää 3D-kuvaa.
Aitojen silmien 3D-efekti ei ole yhtä voimakasta kuin
hyvän
kotielokuvateatterin 3D-efekti tai elokuvateatterin 3D-efekti.
Pilvisenä päivänä
ihmissilmä ei
myöskään näytä katsovan
4K-tarkkuudella, vaan
pikemminkin Full-HD-kuvaa edullisemman Sigman linssin lävitse.
Aurinkoisena, selkeänä
päivänä
ihmissilmän kuva näyttää olevan
4K-kuvaa ja linssi
on parempilaatuinen. Syvyysterävyyttä ei kuitenkaan
ole
käytössä. Ihmisen katse kohdistuu johonkin
ja se kohde
näkyy aina terävänä. Elokuvakameran
tarkentaminen
tiettyyn kohteeseen toimiikin katsojan katseen ohjaamisena kyseiseen
kohtaan, asiaan tai henkilöön. Ihmissilmän
näkemä kuva on yleensä
hyvällä kuvanvakaajalla
tuotettua - ihminen on orgaaninen olento, jonka silmäkamerat
joustavat kehon mukana liikkeissä.
Tärinää
ihmissilmän luomassa kuvassa saattaa ilmetä
esimerkiksi
soratiellä ajaessa. Ilman kuvanvakaajaa kuvatessa videokamera
saattaa sen sijaan usein tuottaa epäaidon
näköistä
tärisevää tai heilahtelevaa kuvaa, joka
näyttää ihmissilmään
yleensä
epäaidolta.
Vinland Film Company Oy:llä on
käytössään
tuotannoissaan kahdeksan omaa videokameraa, joiden lisäksi
yhtiö välillä myös vuokraa
videokameroita. Parhaat
optiset ominaisuudet löytyvät Panasonicin
DV25-videokuvaa
kuvaavasta Fujinonin optiikalla varustetusta videokamerasta, jota
käytetään nykyisin DVD-taltioinneissa ja
internet-videoissa. Vinland Film Companyn omat Full-HD-kuvaa
tuottavat videokamerat eivät tarjoa yhtä
hyviä optisia
syvyysterävyys-ominaisuuksia, mutta ovat hyviä
esimerkiksi
livetilaisuuksien, kuten ylioppilasjuhlien videotaltioimisessa. Viisi
kameroista on pienempiä ZoomQ4-videokameroita, jotka toimivat
käytössä yleensä kakkos- tai
kolmoskameroina
taltioiden laajaa Full-HD-videokuvaa blu-ray-tasolla ja
äänittäen ääntä
jopa 96kHz-laadulla.
Lyhyemmissä tuotannoissa, kuten mainoselokuvatuotannoissa
Vinland
Film Company tällä hetkellä tarvittaessa
vuokraa
optisilta ominaisuuksiltaan paremman Full-HD-kuvaa kuvaavan kameran.
Kun laadukkaamman elokuvakameran tarve kasvaa, saattaa Vinland Film
Company hankkia myös oman elokuvakameran, esimerkiksi jonkin
Blackmagicin kameroista. Tarkkaa videokuvaa, kuten raw-laatua kuvaavat
kamerat eivät ole parhaimmillaan pitkien tilaisuuksien kuten
yritysten tapahtumien, ylioppilasjuhlien ja häiden
videoimisessa
johtuen videon käyttämästä
valtavasta
datamäärästä. Suurissa tapahtumissa
jää
myös vähemmän
hyödynnettävää
syvyysterävyysominaisuudelle, kun koko
videonäkymä
halutaan yleensä pitää
terävänä - tai
joudutaan pitämään
käytännön syistä
terävänä. Ihmissilmä ei toisaalta
näe kovin
paljoa eroa, kun Full-HD-kuvaa katsotaan televisiosta raw-laatuisena
tai pakattuna. Vinland Film Company käyttää
videotuotantoihin ja tuotantojen budjetteihin kulloinkin parhaiten
sopivia videokameroita - pyritään sitten
visuaalisesti
näyttävään tuotantoon tai
tilaisuuden
dokumentoivasti kuvaavaan videotaltioon.
Visuaalisesti näyttävä elokuva nousee
aikamme
videokuvamassasta esiin ammattitasoisuudellaan. Toisaalta perinteinen
tapahtumien videotaltiointikin nousee esiin ammattitasoisuudellaan.
Livetapahtumien videotaltioinnissa videokuvaus ei voikaan olla
yhtä suunniteltua ja otos otokselta valaistua kuten
elokuvatuotannoissa, mutta siitä huolimatta ammattitasoinen
kamerasuunnitelma ja tuotannon suunnittelu
takaavat ammattitasoisen lopputuloksen. Myös
äänen
jälkityössä äänen laatua
voidaan muokata,
vaikka äänitystilanteessa mikrofoneja ei olisi
käytössä yhtä paljon tai samalla
tavalla
sijoitettuina kuin suuremmissa televisiotuotannoissa. Videokuva on
toisaalta vuosikymmenten aikana kokenut inflaation.
Tämän
päivän Valkeakosken Sanomissa osui
silmääni uutinen
50 vuoden takaa, jolloin oman itsensä näkeminen
liikkuvassa
kuvassa ja etenkin valkokankaalla oli vielä harvinaista
herkkua.
Youtube-videoiden, kännykkävideoiden ja somevideoiden
aikakaudella useimmilla on paljon videokuvaa
itsestään ja
kavereistaan. Itse kuvattu videokuva ei useinkaan yllä
ammattilaiselle tasolle. Suosittelemmekin
käyttämään
ammattivideokuvauspalveluja sekä
yksityisen elämän, että organisaatioiden
elämän tähtihetkissä. Vinland Film
Company kuvaa
mm. ylioppilasjuhlia lukioissa, vanhojen tansseja,
häitä ja
organisaatioiden tilaisuuksia aika ajoin erilaisin budjetein ja
kokoonpanoin. Osaamistamme on sekä perinteinen ammattitasoinen
videotaltionti, että elokuvamainen visuaalisesti
näyttävä tuotanto ja elokuvatuotanto. Ota
yhteyttä,
niin mietitään sopivaa tuotantoratkaisua:
info[at]vinland.fi
- Tapani
Viikkilä
Fantasia-
ja scifi-vuosi 2015
9.tammikuuta
2015
Vinland
Film Companyn scifi-minisarja Space Station Jupiter odottaa
vielä
tulemistaan, scifi-tuotannon rahoituksen takkuiltua vuosien ajan.
Sarjan kuvaukset näyttivät jo
todennäköisiltä
viimeistään vuonna 2014, mutta kuvausten
minimibudjettia ei
taloudellisesti haasteellisina aikoina saatukaan
järjestymään. Vinland Film Companylla on
suunnitelmia
hankkeen ympärillä sekä irrallisia muita
tuotantosuunnitelmia. Näistä kuitenkin
lisää
sitten, kun hankkeet etenevät.
Mutta
yleisellä tasolla fantasia- ja scifi -vuosi 2015
näyttää niin herkulliselta, että
ostan kohta
Finnkinon isomman sarjalippupaketin. Tässä muutama
tärppiä vuoden 2015 fantasia- ja scifi-sarjoista
sekä
elokuvista:
Vikings -sarjan 3.tuotantokausi
HBO:lla: https://www.youtube.com/watch?v=PiqWLM3wyeY Parhaita
TV-sarjoja, joita maailma on uuden Battlestar Galactican ja Game of
Thronesin jälkeen saanut. Tutustuin Vikings -sarjaan viime
vuonna
HBO Nordicilla Game of Thronesin 4. tuotantokautta seuratessani. Paljon
out of the box -ajattelua. Kristinusko ja pakanauskonto kohtaavat
toisensa ajoittain pimeän humoristisella tavalla.
Defiance season 2, tullut jo
USA:ssa ulos. Suomessa ainakin DVD:lle tulossa. https://www.youtube.com/watch?v=pzihfKUU25o Harmi,
ettei tämä näy vielä Suomen
televisiokanavilla.
Mukana uuden Battlestar Galactican tekijöitä.
Game of Thrones season 5
HBO:lla. Vuoden odotetuimpia TV-sarjoja.
Leffoja: Avengers: Age of Ultron https://www.youtube.com/watch?v=tmeOjFno6Do Iron
Man Tony Stark mukana, Samuel L. Jackson sekä monta muuta
turhempaa heppua eri leffoista - antia laajalle fanikunnalle.
Star Wars Episode 7: https://www.youtube.com/watch?v=OMOVFvcNfvE Vanhalle
Star Wars -fanille tämä voi olla vain pettymys, mutta
sellaisenaankin vuoden parhaita tai paras uusi elokuva! Ohjaajana
J.J.Abrams ja mukana alkuperäistrilogian
näyttelijöitä, joten kunnon
leffateatterielämys on
taattu!
Mad Max: Fury Road https://www.youtube.com/watch?v=YWNWi-ZWL3c Voi
olla ettei uusi Mad Max tarjoa juuri muuta parempaa kuin 3D:n
alkuperäisiin verrattuna. Charlize Theronin hiuksetkin ovat
lyhyet.
Terminator Genisys: https://www.youtube.com/watch?v=62E4FJTwSuc Arnold
Schwarzenegger tekee taas lujasti töitä Hollywoodissa
kuvernaattorin pestin päätyttyä. Emily
Clarken blondia
peruukkia GOT:sta jäänee kaipaamaan.
Joitakin
vuosia sitten Gwen Stefanin soolouran musiikkivideot ja biisit "Early
Winter" ja "4 In The Morning" tulivat tutuiksi minulle. Jokunen aiempi
No Doubtin biisi ja musiikkivideo ovat olleet myös tuttuja,
mutta
lähinnä radiosta on ollut tuttu (ja soi joillakin
radiokanavilla edelleen) No Doubtin "Don't Speak" -biisi: http://www.youtube.com/watch?v=TR3Vdo5etCQ Don't
Speak -kappale julkaistiin singlenä vuonna 1996, mutta
musiikkivideo taidettiin kuvata vasta vuonna 1997.
Törmäsin
tähän Don't Speak -musiikkivideoon sattumalta
Youtubessa ja
minusta tulikin pikkuhiljaa Gwen Stefani -fanin lisäksi
myös
No Doubt -fani, aika iltatähtimäinen sellainen, kun
ottaa
huomioon, että monet bändin hittibiisit ovat siis
5-15 vuoden
takaa ja jopa sitäkin vanhempia.
Asioista
ja taustastooreista
tietämättömänä Don't Speak
-musiikkivideo taustatarinoineen saikin aikaan melkoisen
elämyksen. Tästä eteenpäin onkin
siis tiedossa
spoilereita eli katso musavideo muutamaan kertaan ennen lukemista, jos
aihe ei ole entuudestaan tuttu.
SPOILER-VAROITUS Katsoessani
musavideo Don't Speakin ensimmäistä kertaa,
ajattelin,
että se on tyypillinen rakkauslaulu, love song, tosi
hyvä
sellainen tosin ja musiikkivideona erinomainen. Amerikkalaiseksi biisi
on tavallista surullisempi, mitä ei ehkä suomalaiseen
melankolisempaan musiikkiin tottuneena huomaa. Videolla on kuitenkin
aika paljon sparkkia, kipinää. Ehkä eniten
kipinää näyttäisi olevan solisti
Gwen Stefanin ja
tummempi-ihoisen basisti Tony Kanalin välillä.
Arvioitsin
myös vinkkelistäni asiaa katsoen, että Gwen
olisi
"tasokkaampi" naisena kuin bändin aika siiselin tai
nörtihkön näköiset naapurinpojat ja
ajatukseni oli,
että Gwen Stefani tuskin heidän kanssaan
päätyi
suhteeseen (Stefanihan on naimisissa nykyään muusikon
kanssa,
enkä tiennyt oliko hän No Doubt
-bändistä vai ei).
Sitten
luin jostain ja näin Don't Speak -musiikkivideosta dokumentin,
jossa selitettiin, että Don't Speak -musiikkivideon taustalla
oli
ajatus siitä, että miltä No Doubt
-bändin
hajoaminen tuntuisi heistä itsestään. Biisin
sanoituksesta käy ilmi, että he eivät
haluaisi siis
menettää toisiaan - parhaita
ystäviään.
Välillä videolla näyttää
tosin, että
ainoastaan Gwen olisi huolissaan bändin hajoamisesta muiden
bändin jäsenten välttäessä
katsekontaktia
Gweniin. Ajattelin, että no se on aika tavallista,
että
lauluntekijöiden lauluissa on jotain heidän omasta
elämästään ja mietin, että
oliko sanoitus
tehty sitten tarkoituksella niin, että sen voi
ymmärtää myös rakkauslauluna,
jollaiseksi suuri
yleisö sen varmaan mielsikin.
Mutta
viime viikolla paljastui todellinen järkytys minulle!
Sitä
oli vaikea uskoa todeksi. Gwen Stefani oli seurustellut vuodesta 1988
asti kyseisen basisti Tony Kanalin kanssa! Ja kaiken lisäksi
tämä: Tony Kanal jätti Gwen Stefanin
eikä
toisinpäin! Basisti jättää kauniin
solistin/lauluntekijän! Ilmeisesti Kanal tunsi suhteessa
klaustrofobisuutta jostain internetin syövereistä
löytämäni haastattelun mukaan. Ja
tämän jälkeen, Tony Kanalin
jätettyä Gwen
Stefanin, Stefani teki Don't Speak biisin vuonna 1995. Biisi alunperin
oli siis juuri laulaja Gwen Stefanin ja basisti Tony Kanalin suhteesta.
Huh-huh! Se oli sekä biisinä, että
musiikkivideona jo
melkoista reality TV:n edelläkulkijuutta.
1980-luvun
lopussa bändissä oli ilmeisesti kirjoittamaton ja
sanomaton
sääntö, jonka mukaan pojat eivät
saaneet
seurustella Gwenin kanssa. Gwen ja Tony alkoivat kuitenkin seurustella
salaa - aluksi. Ei
ihme, että Don't Speak -musiikkivideossa on jotain hassun
näköistä kipinää Gwenin ja
basisti Tonyn
välillä, kun videota tarkemmin katselee! Sellaista
pientä maustetta, joka syntyy katseissa tahattomasti.
Musiikkivideon leikkausprosessiin osallistuneilla on varmasti ollut
osuutta asiaan lisädraaman synnyttämisessä
videolle.
Ilmeisesti Tragic Kingdom -albumilla, jolla Don't Speak alunperin
julkaistiin vuonna 1995, oli myös muita Stefanin ja Kanalin
suhteen päättymistä
käsitteleviä biisejä
ja suhteen jälkeisiä aikoja käsittelee
myös kappale
"Cool" vuodelta 2005. Harvoinpa tällaista
tarinan ja todellisuuden monisyistä
yhdistämistä näkee musiikkivideolla.
- Tapani
Viikkilä
Taiteilijanrenttujen
työllisyys kasvussa
27.lokakuuta
2013
Viime
vuosina työllisyyskehitys ei ole monilla aloilla ollut
positiivista ja tulevaisuus näyttää edelleen
epävarmalta. Teollisuuden työpaikat ovat olleet
laskussa
Suomessa pitkään eikä asiaan ole
lähiaikoina
muutosta tulossa. Voisi ajatella, että taloudellisesti
heikompina
aikoina kulttuurialakin joutuu kärsimään.
Tilastokeskuksen mukaan kulttuurialojen työllisyys onkin
heikentynyt vuodesta 2010. Kun kulttuurialat vuonna 2010
työllistivät Suomessa 124.480 henkeä,
työllisti ala
vuonna 2012 enää 117.860 henkeä.
Suhteellisesti kovinta
pudotus oli mainonnan alalla, jonka työllisyys laski
12.700:sta
10.400:aan.
Kun
katsotaan tilastoja hieman pidemmällä
aikavälillä
ja rajataan katsonta pelkästään
kulttuuriammatteihin, on
alan työllisyys kohentunut 15 prosenttia
aikavälillä
2005-2012. Vuonna 2012 kulttuuriammateissa työskenteli 83.000
henkeä. Toimittajien työllisyys on samalla
aikavälillä laskenut 5 prosenttia, graafisen ja
taideteollisen alan suunnittelijoiden työllisyys kasvanut 30
prosenttia ja taideammateissa työskentelevien osuus on
parantunut
noin 8 prosenttia. Taideammateissa työskenteli vuonna 2012
11.718
henkilöä. Taideammatteihin kuuluvat teatteri- ja
elokuvaohjaajat, näyttelijät, tanssitaiteilijat,
klassisen
musiikin säveltäjät, klovnit, taikurit,
akrobaatit,
viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ja kuvataiteilijat.
Elokuva-
ja videotuotantoyhtiön lisäksi
pyöritän myös
kausiluontoista ohjelmatoimistoa lähinnä
pikkujoulukaudella.
Mututuntumani näiltä kahdelta alalta on,
että
taloudellisesti heikompina aikoina taideammateissa
työskentelevillä ei ole
keskimääräisesti
katsottuna mennyt poikkeuksellisen lujaa eikä töiden
ja
keikkojen määrä ole
lisääntynyt alan
työllisyyden kasvusta huolimatta. Pikemminkin monella on
mennyt
jopa hieman heikommin. Mistä sitten voi johtua kasvu taidealan
työllisyydessä?
Maailmaa
ja ihmisiä johtavat muunkinlaiset voimat kuin excel-taulukot
ja
taskulaskin. Katselin tällä viikolla James Cameronin
ohjaaman
Titanic-elokuvan ensimmäistä kertaa
nähtyäni sen
elokuvateatterissa vuonna 1998 - tällä kertaa
3D-versiona.
Titanicissa konfliktin muodostavat 17-vuotiaasta Rose
DeWittistä
kisaavat 20-vuotias elämäntapataiteilija Jack Dawson
ja
30-vuotias liikemies Caledon Hockley – kumpikin omalla
tavallaan.
Hockley on ylimielinen, alistava, mutta vauras ja voi
elättää
yltäkylläisyydessä sekä Rose
DeWittin, että hänen leskeksi
jääneen
äitinsä, Ruth DeWitt Bukaterin. Jack Dawson
puolestaan on
orvoksi jäänyt piirtävä taiteilija,
joka
elää elämäänsä
päivä kerrallaan
seikkailuasenteella, mutta tyhjätaskuna
kädestä suuhun.
Hockleyn matkatavaroissa on Picasson ja Monetin tauluja, Dawson
piirtää grafiikkaa – myyden osan ja osan
kansioonsa.
Hockleyn taloudellinen näkemys taiteilijoihin kulminoituu
hänen kertoessaan Roselle Dawsonin tulevasta kohtalosta
Titanicin
upotessa viitaten Dawsonin tekemään piirrokseen
Rosesta:
”You know, it's a pity I didn't keep that drawing. It'll be
worth
a lot more by morning.”
Taiteilijan
valintoja ja uraa ohjaavat – jos eivät aina, niin
usein
– intohimo, luovuus ja jopa ehdottomuus. Taiteilijat ovat
neroja,
joiden työt jäävät
elämään ja
innoittavat ihmisiä sekä aikakaudellaan,
että joskus
jälkeenkinpäin. Suuret ja voimakkaat kulttuurit ovat
olleet
tunnettuja taiteestaan – mm. arkkitehtuurista,
kirjallisuudesta,
kuvataiteesta, musiikista ja viime vuosisadasta lähtien
myös
elokuvataiteesta.
Elämässä
täytyy tehdä valintoja. Tilastojen valossa
näyttää siltä, että useat
ovat valinneet
taideuran taloudellisesti huonompinakin aikoina. Se kertoo varmasti
luovuuden halusta. Taiteilija on usein ainoa, joka uskoo omaan
unelmaansa ja jos hän ei siihen usko, hän onkin pian
entinen
taiteilija.
Taide
ei välttämättä ole
vastakkainasettelua
taloudellisen kannattavuuden kanssa. Tästä ovat
tuoreempana
esimerkkinä kansainvälisen peliteollisuuden nousu
Suomessa
viimeisen kymmenen vuoden aikana, kansainvälisen
elokuvateollisuuden nousu Ranskassa sekä elokuvateollisuuden
nousu
Hollywoodissa viime vuosisadalla. Sen lisäksi, että
taide
virkistää sivilisaatiota laajemmassa
mielessä vaikuttaen
myös taloudelliseen toimeliaisuuteen positiivisesti, taide voi
myös sellaisenaan tuottaa. Elokuva-alalla on liki mahdotonta
rakentaa pitkäkestoista uraa ohjaajana tai tuottajana,
mikäli
taskulaskimen tai excel-taulukon käyttö ei ole
hallussa.
Taide
voi myös vaatia pääomia. Kuvataiteilijaksi,
graafikoksi
tai mobiilipelin suunnittelijaksi voi ryhtyä jo aika
pienellä
pääomalla, mutta sirkuksen perustamiseen, yksityisen
teatterin perustamiseen tai elokuvien ja TV-sarjojen tuottamiseen
tarvitaankin jo enemmän pääomia. Elokuva-ala
on
suurtaidetta, jossa tuotantoja tehdään
yleensä
ryhmätyönä ja ryhmä voi
myös olla suuri.
Tuotannon tekeminen kestää yleensä
alkuvaiheesta
loppuvaiheeseen vuosia ja vaatii sen mukaisesti sekä aikaa,
että pääomaa. Saattaa
kestää kymmenenkin
vuotta, että tuotanto tuottaa taloudellisen tuottonsa. Alan
tekee
erityisen haasteelliseksi se, että osa tuotannoista menestyy
taloudellisesti osa ei. Sijoittajan näkökulmalta
sopiva
perspektiivi olisikin pikemminkin 20 vuotta kuin 2 vuotta.
Elokuva-
ja televisioalalla Suomessa ei ole esimerkkejä
kansainvälisistä taloudellisista
vientimenestyksistä.
Talouden makromittakaavassa Suomi on raskaan vientiteollisuuden maa.
Sekä poliitikot, että rahoituslaitokset tukevat
raskasta
vientiteollisuutta eikä taide- ja kulttuurialalla
nähdä
taloudellisessa mielessä muuta kuin
epämääräisiä
rahareikiä kansantaloudelle.
Elokuva-alan kansainvälistä vientiä
eivät
käytännössä
myöskään tue Yleisradio
eikä Suomen elokuvasäätiö, joiden
rahoitus
suuntautuu kotimaan markkinoille tähtääviin
supisuomalaisiin tuotantoihin, joita ei kulttuurierojen vuoksi saada
vietyä maailmalle. Kotimaan markkinoille
tähtäävän kannattamattoman
elokuvateollisuuden
tukeminen on pahimmillaan verrattavissa huumeiden
käyttäjän koukuttamiseen huumeisiin.
Käyttäjästä tulee lopulta
narkomaani, joka
vertauksessa on riippuvainen tekemään
yhteiskunnallisella
tuella kannattamattomia suomettuneita elokuvia. Kansainvälisen
elokuva- ja televisioalan konseptit eivät ole Suomessa
hallussa.
Toivotaan,
että peliteollisuuden hyvät uutiset viime vuosina
voivat
vaikuttaa uudenlaisen näkökulman löytymiseen
myös
elokuva- ja televisioalalle sekä kulttuurialalle laajemmin.
Jos
taide halutaan saada tuottamaan rahaa, sellaista
näkökulmaa
tarvitaan sekä taiteentekijöille, että
sijoittajille.
Vinland
Film Company Oy on etsinyt jo viiden vuoden ajan rahoitusta
kansainvälisesti toteutettavaan englanninkieliseen Space
Station
Jupiter -scifisarjaan – eikä vain
tähän yhteen
sarjaan, vaan yhtiön laajempaan kansainväliseen
toimintaan
jatkossakin. Tänä aikana olen huomannut,
että Suomessa
katsotaan elokuva- ja televisioalaa sijoituskohteena kieroon
eikä
rahoitusta ole juuri löytynyt sen enempää
sijoittajilta
kuin muiltakaan potentiaalisilta rahoittajatahoilta.
Vinland
Film Company Oy on tehnyt tänä vuonna monia
kustannusten
karsimispäätöksiä
säästöjen
aikaansaamiseksi, jotta yhtiön luovia hankkeita saataisiin
vietyä eteenpäin. Pysyvän toimiston
vuokrasopimus
irtisanottiin kesällä ja yhtiö on siirtynyt
käyttämään satunnaisia
projektitoimistoja tarpeen
mukaan. Videotuotantojen kuluja tullaan
vähentämään
jatkossa. Joissakin kuvauksissa videokuvaajien
määrää
vähennetään ja vuokrakaluston
käytön sijaan hankitaan jonkin verran edullista omaa
kalustoa
kassavirran kannalta sopivalla, edullisella rahoituksella. Matkakuluja
on karsittu ja erilaisia hallinto- ja toimistokuluja saksittu. Kaikki
tämä luovuuden nimissä - jotta Space Station
Jupiter
-scifisarja saadaan kuvattua. Lisäksi myös kuvausmaa
siirtynee Britanniasta Itä-Eurooppaan tai Baltiaan ja
näin
muutenkin itse sarjan pienistä tuotantokustannuksista saadaan
tehtyä vielä entistäkin pienemmät.
Henkilökohtaisella tasolla olen myös itse
panostamassa
tähän omaan hankkeeseeni taloudellisesti
vielä
entistäkin enemmän – muuttamalla omaa
elämäntapaani taiteilijanrentumpaan suuntaan,
tässä
yhteydessä termiä käyttäen
säästeliäämpään
suuntaan.
Mitäpä ei elokuvaohjaaja projektinsa eteen tekisi!
Tsemppiä kaikille
taiteilijanrentuille - sekä suurtaiteilijoille, että
pientaiteilijoille!
- Tapani
Viikkilä
Ylioppilasjuhlan
DVD-taltiointi
28.toukokuuta
2013
Videoworks
Finland kuvaa jälleen tänä
keväänä
monikamerakuvauksina ylioppilasjuhlia kymmenessä eri lukiossa.
Useimmiten kahdella videokameralla kuvatusta tapahtumataltioinnista
leikataan kesän aikana DVD katselua helpottavine menuineen.
Ylioppilasjuhla-DVD on hintaansa huomattavasti arvokkaampi muisto,
jonka merkitys kasvaa iän myötä.
Elinkaarensa
alkuvaiheessa ylioppilasjuhla-DVD on yleensä
tärkeä
muisto vanhemmille, kun lapset muuttavat kohta juhlan jälkeen
pois
kotoa muualle opiskelemaan. Ylioppilasjuhla-DVD on varmasti mieluisin
mahdollinen lahja myös isovanhemmille yhdessä
valmistujaiskuvan kanssa. Mutta vuosien ja vuosikymmenten
vieriessä ammattilaisten kuvaama ylioppilasjuhlan
videotaltiointi
tulee hyvin tärkeäksi myös vanhalle
ylioppilaalle
itselleen ja hänen jälkikasvulleen. Se on
mahdollisuus
palauttaa elävinä mieleen vanhat opiskelutoverit ja
-ajat.
Kun
opiskelin Britanniassa elokuva-, televisio- ja media-alaa, tilasin
BA-tutkinnon valmistumisjuhlan videotaltioinnin VHS-kasetilla. Vuonna
2003 suoritettuani Leedsissä MA-tutkinnon elokuvaohjauksessa,
tein
samoin. VHS-kaseteilla on pysyvä paikka
kirjahyllyssäni.
Jossain vaiheessa tarkoitukseni on siirtää videokuva
VHS-kasetilta DVD:lle. Ehkä katson silloin samalla VHS:t ja
kirjoitan ylös muutaman opiskelijatoverini nimet, jotka ovat
päässeet unohtumaan, ja pyydän
heidät facebookkiini.
Ylioppilasjuhlien
ammattitasoinen videokuvaus on Suomessa varsin harvinaista. Jos
sellainen videokuvaus olisi tehty lukiossamme 90-luvulla
kirjoittaessani ylioppilaaksi, olisi ylioppilasjuhla-VHS-kasetti
varmasti kirjahyllyssäni korkeakoulututkintojen
valmistumisjuhlavideoiden vieressä.
Olin
saapunut Suomeen ja perustanut media- ja videoalan toiminimiyrityksen,
jonka kautta tein videotuotantoja, kuten musiikkivideoita ja
esittelyvideoita ja toimittamistyötä
sanomalehdissä.
Vuonna 2005 kuvasimme ensimmäistä kertaa
ylioppilasjuhlan
Tampereen yhteiskoulun lukiossa Britannian malliin. Tampere-talossa
kuvatun ylioppilasjuhla-videotuotannon rahoitus oli siis riippuvainen
lukiolaisten tai heidän vanhempien tekemistä
tilauksista.
Videolle oli aika hyvin kysyntää. Silloin DVD oli jo
yleistymässä, mutta suurin osa tilauksista oli
vielä
VHS-tilauksia. DVD on nyt lähes täysin
syrjäyttänyt
VHS:n. Viimeinen VHS-tilaus tehtiin vuonna 2011 ja luultavasti ensi
vuonna tuleville ylioppilaille tarjotaan jo Blue-ray-mahdollisuutta,
joskin olen visioinut jopa 3D-blue-ray -mahdollisuutta - tosin hyvin
rajatusti. 3D-videokuvaus saattaisi olla ehkä mahdollista
toteuttaa yhdessä paikassa yhtä aikaa vuonna 2014,
mikäli 3D-kameroita olisi
käytössämme kaksi.
Videoworks
Finland, nykyisin osa Vinland Film Company Oy:tä aloitti
laajamittaisen ylioppilasjuhlien videokuvauksen 2010, jolloin
ylioppilasjuhlia kuvattiin yhtä aikaa 7 eri lukiossa
pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Jokaisen lukion
juhlatilassa oli ensimmäisenä kuvausvuotena kaksi
videokameraa, joita operoivat omat videokuvaajansa. Kuvaajat olivat
alan ammattilaisia. Osa videokuvaajista teki
päätyökseen
enemmän televisiokuvausta, osa työskenteli elokuva-
ja
dokumenttipuolella ja osa videotuotannoissa. Joukossa oli myös
hiljattain valmistuneita tai alan opintojensa loppumetreillä
olevia.
Kun
ammattilaiset kuvaavat ylioppilasjuhlia, kiinnitämme huomiota
moniin seikkoihin eri tavalla kuin yksityiset harrastajavideokuvaajat.
Videokameroista toinen kuvaa laajempaa kuvaa, toisen
keskittyessä
lähikuviin. Kuvauspaikat on käyty katsomassa
etukäteen
ja monissa lukioissa on kuvattu jo useanakin vuotena. Kamerakulmilla
pyritään mahdollisimman hyvin kattamaan tilaisuuden
tärkeitä elementtejä, kuten ylioppilaiden
sisääntuloa ja ylioppilaiksi julistamista
sekä
ylioppilastodistusten noutamista. Kameroiden sijoittamisessa pyrimme
kunnioittamaan arvokasta juhlaa siten, että videokamerat
eivät peittäisi niiden taakse
jäävien
näkyvyyttä. Videokuvaajamme myöskin
noudattavat
pukeutumisetikettinä tummaa pukua tai sopivaa kauluspaitaa ja
suoria housuja.
Juhlan
äänityksessä
käytössämme on useita
äänilähteitä. Niissä
juhlatiloissa, joissa se
on mahdollista, yksi äänikanavista on tilan
miksauspöydästä tuleva
ääni. Lisäksi
käytössä on usein oma suuntamikrofoni,
joskus langaton
mikrofoni puhujapöntössä ja back-uppeina
myös
videokameroiden omat haulikkomikrofonit, jotka ammattivideokameroissa
ovat nekin aika hyviä ja laadukkaita.
Kun
ylioppilasjuhlan videokuvaus loppuhumuineen tai marssin sankarihaudalle
kera on kuvattu, alkaa työn mittavampi vaihe.
Ylioppilasjuhlavideot leikataan Vinland Film Company Oy:n omissa
leikkausyksiköissä tuotanto- ja
jälkituotantotoimistollamme Helsingin Konalassa.
Leikkausohjelmistona käytetään
tällä
hetkellä
pääsääntöisesti Final Cut
Pro
X:ää, sekä joissakin tuotannoissa Final Cut
Express 2.0
-ohjelmistoa. Video- ja äänileikkauksen
jälkeen
valmistetaan DVD-menu valikoineen ja esikatselu-videokuvineen. Monistus
näissä melko pienissä
määrissä hoidetaan
myöskin jälkituotantotoimistolla. Joitakin etuja
saavutetaan
siinä, että ylioppilasjuhlia kuvataan useissa
lukioissa
yhtä aikaa. Mm. DVD-kansilehdet on teetetty kirjapainossa ja
niihin tulostetaan erikseen lukion nimi ja juhlan
päivämäärä.
Kirjapainokannet
näyttävät paremmilta kuin mustesuihkulla tai
laserilla
tulostetut DVD-kannet. Ylioppilasjuhla-videoita leikataan koko
kesän ja viimeiset ylioppilasjuhla-DVD:t valmistuvat usein
vasta
syyskuussa.
Yhden
ylioppilasjuhlan video- ja äänileikkaus muine
jälkitöineen sekä DVD-menujen valmistaminen
vie aikaa
jopa 40-80 ammattityötuntia. Tällaisen
yksittäisen
videon tuottaminen tulisi loppukäyttäjälle
aika
kalliiksi. Yksittäisiä videoita toki tuotetaan mm.
häistä sekä yrityksille ja
järjestöille
tehtäviä videotuotantoja. Kun ylioppilasjuhla-DVD:n
tuotantokulut jakaantuvat usean tilaajan kesken, jää
asiakkaalle vain pieni, edullinen hinta maksettavaksi.
Ylioppilasjuhla-DVD:n hinta on asiakkaalle kuitenkin aina sama eli
kannamme riskiä siinä mielessä,
että eri vuosina ja
eri lukioissa tilausmäärät saattavat
heitellä
hyvinkin paljon.
Toivotan Videoworks Finlandin
puolesta onnea ja hyvää
juhlapäivää tuleville ylioppilaille!
- Tapani
Viikkilä
DVD:n
kuvanlaatu Full-HD -televisiossa
9.toukokuuta
2013
Videokuvaamme
vuosittain jopa kymmeniä videotuotantoja ja osa
näistä
on toteutettu ns. "joukkorahoituksella", jossa tilaisuuteen tai
tapahtumaan osallistujat voivat tilata itselleen yksittäisen
DVD:n
tai useampia kappaleita. Näin DVD-tuotantojamme katsotaan
vuosittain sadoissa eri kodeissa, joissa on monenlaisia
katselulaitekokoonpanoja. Viime vuosina silloin
tällöin on
alettu ihmetellä DVD:n heikkoa kuvanlaatua Full-HD
-televisiossa.
On menossa kodintekniikan murrosvaihe, joka on tuonut olohuoneisiin
laitteistojen epäyhteensopivuusongelmia, joista kodintekniikan
myyjät eivät aina ole kuluttajia informoineet.
DVD-kuvan
resoluutio on aina yleismaailmallisesti korkeintaan 720x576
pikseliä (PAL) ja NTSC-maissa 720x480 pikseliä. Kun
kodintekniikan markkinoilla Full-HD -televisioiden kuvanlaatu alkaa
olla 1920x1080 pikseliä, tullaan perustavaa laatua olevan
ongelman
eteen. DVD-kuva ei voi näyttää
terävältä
vastaanottimessa, jonka tarkkuus on tehty Blue-rayta varten.
Lisäksi
ongelma ei edes ole noin yksinkertainen. DVD-kuva on tarkalleen ottaen
korkeimmillaan 720x576i -kuvaa eli interlaced kuvaa.
Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä,
että jokainen sekunti pitää
sisällään 25
lomitettua kuvaa sekunnissa. Lomitetut kuvat on jaettu kahteen
kenttään, joita DVD
näyttää vuorotelleen.
Sekunnin aikana DVD näyttää siis 50 eri
kenttää. Uudet Full-HD televisiot sen sijaan toimivat
progressiivisella menetelmällä
näyttäen sekunnin
aikana 25 kuvaa, jotka eivät ole lomitettuja. Laitteiden
epäyhteensopivuus kadottaa DVD-kuvasta huomattavan paljon
tarkkuutta.
Tästä
syystä DVD-kuva näyttää
selvästi tarkemmalta
40 tuuman kuvaputkitelevisiossa kuin 40 tuuman Full-HD-televisiossa. Ja
mitä suurempaan Full-HD-televisioon
siirrytään,
sitä enemmän kuvan epätarkkuus korostuu.
Saman eron
huomaa katsomatta siihen kokeileeko asiaa Videoworks Finlandin
tuottamalla tapahtumataltioinnilla vaiko satojen miljoonien eurojen
Hollywood-elokuvan DVD:llä.
Markkinoilla
alkaa olla jo sekä Blue-ray -soittimia, että Full-HD
-televisioita, jotka mainostavat ”parantavansa”
DVD-kuvan
laatua. Tämä kodinkoneliikkeiden mainosten ilmaisu on
hieman
huvittava. Kysehän ei varsinaisesti ole DVD-kuvan laadun
parantamisesta, vaan sen ongelman korjaamisessa, joka syntyy, kun kaksi
epäyhteensopivaa asiaa - lomitetun kuvan DVD ja
progressiivisen
kuvan Full-HD-televisio yhdistetään. Mutta kaikesta
huolimatta nämä uudet Blue-ray -soittimet ja Full-HD
-televisiot korjaavat kyseistä ongelmaa. Uutta
kuvaputkitelevisiota ei siis tarvitse hankkia, jos vanha on jo
päätynyt kaatopaikalle. Ellei sitten halua retroilla.
Puhumattakaan siitä, että vanhat DVD:t joutaisivat
roskikseen. DVD-kuvan laatu näyttää
paremmalta
niillä uusilla laitteilla, jotka skaalaavat lomitettua
(interlaced) -kuvaa progressiiviseen Full-HD
-näyttöön
sopivammaksi korjaten näin laitteiden
epäyhteensopivuusongelmaa.
Jos
siis vanhojen (ja uusienkin) DVD:iden huono kuvanlaatu on alkanut
ihmetyttää uuden Full-HD -television kanssa, vika ei
ole siis
sen enempää DVD:ssä kuin televisiossakaan,
vaan
kyseisten laitteiden yhteensopivuusongelmassa, joka
todennäköisesti paranee jo seuraavan
kodinlaitehankinnan,
esim. DVD-kuvan laatua "parantavan" Blue-ray -soittimen hankinnan
yhteydessä. Tämä asia kannattaa ottaa
puheeksi
asiantuntevan kodintekniikkaliikkeen myyjän kanssa.
Videoworks
Finland alkanee lähivuosina tarjoamaan kuitenkin kaikesta
huolimatta asiakkailleen tuotantojen budjeteista riippuen
enemmän
blue-ray -vaihtoehtoja, jotka ottavat
tämänhetkisestä
kodintekniikasta kaiken tehon irti.
